Avantgarde on käsitteenä moniulotteinen niin aikakausien, taiteenlajien kuin teoreettisten lähestymistapojenkin suhteen. Suomalaiset avantgarden piirissä toimineet taiteilijat ja ryhmät ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet vaille kattavaa esitystä, sillä täkäläistä avantgardea ja modernismia koskevaa keskustelua ja kirjoittamista on tähän asti hallinnut teoreettisuus ja katseen kääntäminen ulkomaille. Avantgarden ja modernismin teorioita, käsitteitä, suuntauksia onkin pääasiassa esitelty nimenomaan ulkomaisten esimerkkien avulla. Avantgarde Suomessa (2021) -teoksen pyrkimyksenä on tätä taustaa vasten ollut tuoda suomalainen taide, taiteen tekijät ja erilaiset ryhmät nykyisen monitieteisen ja kansainvälisen avantgardetutkimuksen piiriin.
Avantgarden liittyy kaksi keskeistä piirrettä: taiteellisten tekniikoiden uudistaminen ja pyrkimys muuttaa elämää uuden taiteen avulla. Taiteen uudet tekniikat ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus eivät ole erotettavissa toisistaan ja Avantgarde Suomessa -teoksen artikkelit avaavat niitä erilaisista näkökulmista ja vaihtelevin painotuksin. Teoksen näkökulmien ja äänien moninaisuus on itsessään uskollinen avantgarden moniäänisyydelle ja erilaisille ilmenemismuodoille, ja kutsuu täydentämään teos- ja tekijälistoja, esittelyjä ja analyyseja. Kokoomateoksen avaama näkökulmien, esimerkkien ja määrittelytapojen kirjo laajeni myös teoksen julkistamistilaisuudessa 15.8.2021 pidetyssä paneelikeskustelussa, jonka aiheina olivat avantgarden käsitteen hyödyllisyys ja käyttökelpoisuus tutkimuksessa, suomalaisen avantgarden erityispiirteet sekä avantgarden tulevaisuus. Keskustelua johti kirjallisuudentutkija FT, dosentti Teemu Ikonen ja siihen osallistuivat teoksen kirjoittajista Riikka Ala-Hakula, Timo Huusko, Aleksi Lohtaja, Kristina Malmio ja Tanja Tiekso.