Avainsana-arkisto: kirjallisuusvienti

Harjoittelu muotokuvien silmien alla

28.2.2020,
Kommentoi

Nimeni on Claudia Nierste ja olen työskennellyt puoli vuotta harjoittelijana Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa, tarkemmin sanoen FILIssä.

Jo opintojeni aikana Greifswaldin yliopistolla minua kiinnosti kirjakielen kehitys. Kaikkien kielten historiassa sekoittuvat itse kieli sekä valta ja politiikka tavalla, joka osoittaa, että meidän tapamme puhua ja kirjoittaa ei suinkaan ole itsestäänselvyys. Suomen kirjakielen kehitys kiinnostaa minua erityisesti, koska se on niin nuori verrattuna muihin maailmankieliin.

Lue loppuun →

Finnland. Cool & Happy.

11.10.2019,
Kommentoi

Kirjallisuusvientiä seuranneet – ja toivottavasti monet muutkin – muistavat viiden vuoden takaa sloganin Finnland. Cool., jonka alla Suomi oli teemamaana maailman suurimmassa kirja-alan tapahtumassa, Frankfurtin kirjamessuilla. Niihin huipentui monivuotinen hanke, jolla tähdättiin Suomen kirjallisuuden kansainvälisen tunnettuuden lisäämiseen.

Mitä sitten viidessä vuodessa on tapahtunut? Kirjallisuusvientimme on ammattimaistunut ja kontaktit lisääntyneet. Uutisointi suomalaiskirjailijoiden ulkomaanmenestyksestä on jo yleisempää – mutta aina yhtä sykähdyttävää! Monika Fagerholmin uutuus niittää menestystä Ruotsissa heti ilmestyttyään, Antti Tuomainen käy esiintymässä Isossa-Britanniassa monta kertaa vuodessa, Aino Havukainen ja Sami Toivonen tapaavat Tatu ja Patu -faneja ympäri maailman, Laura Lindstedtin teosten oikeuksia on myyty merkittäviin kustantamoihin maailmalla, Timo Parvelalla on laaja lukijakunta muun muassa Saksassa ja Sofi Oksasen uutuus on myyty jo ennen ilmestymistään useaan maahan. Viimeisin uutispommi oli Pajtim Statovcin Tiranan sydämen (’Crossing’, kääntänyt David Hackston) pääsy yhdysvaltalaisen National Book Awards -palkinnon finalistien joukkoon. Suomesta voi tulla kirjallisia menestyksiä ja kirjallisuutemme on jo osa maailmankirjallisuutta.

Lue loppuun →

Mennyttä aikaa miettimässä – SKS:n arkistossa kevätkaudella 2018

24.8.2018,
Kommentoi

Eläkkeelle jääminen oli aika lailla toisenlaista kuin kuvittelin. Puhelin ei yhtäkkiä soi, sähköpostitulva lakkaa, yhteiskunnallinen asema kulttuurielämässä häipyy johonkin horisonttiin. Ketään ei enää kiinnosta, mitä ajattelen kirjallisuusviennistä, yhteistyöstä eri toimijoiden välillä, rahoituksen etsimisestä ja löytämisestä.

Olin harkinnut tarkkaan eläkkeelle jäämiseni. Kerroin jo vuosia aikaisemmin asiasta työtovereilleni, esimiehelleni ja julkisesti. Omasta mielestäni olin siis valmistautunut hyvin ja hyvissä ajoin työelämästä poistumiseen. Todellisuus olikin toisenlainen, ja itsestä on paljon kiinni se, kuinka hyödylliseksi itsensä voi ja saa tuntea aktiiviuran jälkeen. Minun päiväni ovat täyttyneet kirjallisuudelle ja teatterille omistettujen seurojen hallitustöissä, maahanmuuttajanaisten suomen opetuksessa ja mummin töissä.

Lue loppuun →

Tutustu kääntäjiin!

5.9.2017,
1

Elokuun lopussa toteutettiin yhdessä kirjallisuuden vientikeskuksen FILIn ja Opetushallituksen (aik. CIMO) kanssa yhdeksäs aloittelevien kääntäjien kurssi. Saksantaja Stefan Mosterin johtamalle kurssille osallistui 15 kirjallisuuden kääntäjän ammattiin suuntaavaa opiskelijaa; kohdekieliä oli 10. Kurssille pääsyn edellytyksenä on riittävä suomen kielen taito sekä kiinnostus suomalaista kirjallisuutta ja sen kääntämistä kohtaan. Kurssihakemuksia saatiin luonnollisesti eniten niistä yliopistoista, joissa suomea voi opiskella vähintään maisteritasolla, kuten Saksasta, Tšekistä, Unkarista ja Venäjältä.

Kurssin aikana käännöstekstityöpajojen ohessa tavattiin kirjailijoita ja perehdyttiin Suomen kirja- ja kustannusalaan sekä opittiin muitakin perustaitoja toimia kirjallisuuden kääntäjän ammatissa.  Tämän vuoden kurssilaisille on ensimmäistä kertaa tarjolla jatkokoulutusta: FILI avaa uuden mentorointiohjelman, jossa aloitteleva kääntäjä saa tehdä käännösnäytteen henkilökohtaisen mentorin ohjauksessa. Mentoreiksi pyydetään jo urallaan edenneitä kokeneita kääntäjiä. Tämänkaltaista mentorointia on FILIssä toteutettu kääntäjäharjoittelijoiden osalta vuodesta 2015 lukien. – FILIssähän työskentelee puoli vuotta kerrallaan harjoittelija, joka opiskelee suomen kieltä ulkomaisessa yliopistossa ja jonka tavoitteena on kirjallisuuden kääntäjän ura. Harjoitteluohjelma onkin toinen menestyksekäs yhdessä Opetushallituksen kanssa toteutettava koulutusmuoto.

Aloittelevien kääntäjien kurssilaisia elokuussa 2017.

Lue loppuun →

Kielimuurin yli

13.6.2017,
Kommentoi

Vienti Suomesta on viime kuukausina kasvanut, viime huhtikuussa se oli 4,5 miljardin euron luokkaa. Taloutta ja ihmisten mielialoja tällaiset uutiset piristävät ihmeesti.

Suomalaisen kirjallisuuden vienti ei parhaimmillaankaan − alle 200 000 euroa kuukaudessa − hetkauta näitä tilastoja mihinkään suuntaan, mutta kulttuurista merkitystä kirjallisuusviennillä on sitäkin enemmän. Suomalainen kaunokirjallisuus on sitkeän promootiotyön tuloksena saavuttanut komeita läpilyöntejä: Sofi Oksanen, Katja Kettu, Salla Simukka, Riikka Pulkkinen, muutamia mainitakseni.

Lue loppuun →

Niin lähellä mutta kuitenkin niin kaukana

22.4.2016,
Kommentoi

Ruotsalaisen Bo Kaspers Orkesterin Bo Sundström kertoi loppuvuodesta 2015 Helsingin Sanomain Nyt-liitteen haastattelussa, että hänen merkittävimmät lukukokemuksensa ovat olleet Väinö Linnan Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla. Tämä ei ehkä herätä kummemmin ihmetystä. Suuret suomalaiset klassikot, totta kai ne Ruotsissakin tunnetaan.

Tuntematon sotilas oli ilmestyessään 50-luvulla myös Ruotsissa suuri juttu, Nils-Börje Storbomin kääntämänä.

Lue loppuun →

Ihmeidentekijät messuamassa

16.10.2015,
Kommentoi

Pakkaan laukkujani Frankfurtin kirjamessuille iloisen odotuksen vallassa. Tiedän, että edessä on työvuoden kiistaton kohokohta, maailman kirja-ammattilaisten kohtaaminen. Pitkään valmisteilla olleet asiat etenevät messuilla, kun tavataan sähköpostin päässä olevat kaukaiset kollegat ihan nokikkain.

Messujen aikana tehdään harvoin suuria kauppoja. Jatkuva yhteydenpito on muuttunut niin helpoksi, että jättilästiedostot lennähtelevät dropboxeihinsa kellon ja vuoden ympäri. Mutta kun hallit kuhisevat kirjannälkäisiä kustantajia, messuilla tapahtuu myös ihmeitä. Viisi vuotta sitten Otavan ansiokas foreign rights manager Eila Mellin eli Frankfurtissa hektisiä hetkiä. Hänen messupöytänsä vieressä oli jonoksi asti ulkomaisia kustantajia, jotka hokivat yhtä suomenkielistä sanaa: Tota, Tota, Tota… Ja totta tosiaan! Messujen aikana ja muutamana lähiviikkona Riikka Pulkkisen romaani Totta myytiin kymmenkuntaan maahan. Nuorta Pulkkista verrattiin Joyce Carol Oatesiin; tähti oli syttynyt.

Lue loppuun →

Kirjan mutkikas matka maailmalle

13.3.2015,
Kommentoi

Suomalaisen kirjallisuuden vieminen maailmalle – mitä kaikkea se vaatii? Aiheesta on puhuttu ja kirjoitettu paljon, erityisesti viime syksyn Frankfurtin kirjamessuille valmistautuessa ja niiden jälkeen. Monen kirjantekijän toiveet ovat onnistuneiden kirjamessujen jälkeen korkealla. Kiinnostava teos tai kirjan menestys Suomessa ei kuitenkaan riitä takeeksi menestyksestä ulkomailla. Teoksen kääntäminen omin päin ja sitten kauppaaminen ulkomailla ei onnistu, vaan on saatava ulkomainen kustantaja ostamaan teoksen käännösoikeudet. Sitten asialle tarvitaan ammattikääntäjä ja on otettava paikallisen kustantajan levitys- ja markkinointikanavat käyttöön, jotta käännös varmasti löytää tiensä paikallisten lukijoiden käsiin.

Suomalaisen kirjallisuuden lisääntynyt kansainvälinen näkyvyys edesauttaa tulevaa myyntityötä, kaiken takana kuitenkin on se, että myyjät tuntevat kohdemaan kiinnostukset ja että heillä on oikeat verkostot.

Lue loppuun →