Tutustu kääntäjiin!

Elokuun lopussa toteutettiin yhdessä kirjallisuuden vientikeskuksen FILIn ja Opetushallituksen (aik. CIMO) kanssa yhdeksäs aloittelevien kääntäjien kurssi. Saksantaja Stefan Mosterin johtamalle kurssille osallistui 15 kirjallisuuden kääntäjän ammattiin suuntaavaa opiskelijaa; kohdekieliä oli 10. Kurssille pääsyn edellytyksenä on riittävä suomen kielen taito sekä kiinnostus suomalaista kirjallisuutta ja sen kääntämistä kohtaan. Kurssihakemuksia saatiin luonnollisesti eniten niistä yliopistoista, joissa suomea voi opiskella vähintään maisteritasolla, kuten Saksasta, Tšekistä, Unkarista ja Venäjältä.

Kurssin aikana käännöstekstityöpajojen ohessa tavattiin kirjailijoita ja perehdyttiin Suomen kirja- ja kustannusalaan sekä opittiin muitakin perustaitoja toimia kirjallisuuden kääntäjän ammatissa.  Tämän vuoden kurssilaisille on ensimmäistä kertaa tarjolla jatkokoulutusta: FILI avaa uuden mentorointiohjelman, jossa aloitteleva kääntäjä saa tehdä käännösnäytteen henkilökohtaisen mentorin ohjauksessa. Mentoreiksi pyydetään jo urallaan edenneitä kokeneita kääntäjiä. Tämänkaltaista mentorointia on FILIssä toteutettu kääntäjäharjoittelijoiden osalta vuodesta 2015 lukien. – FILIssähän työskentelee puoli vuotta kerrallaan harjoittelija, joka opiskelee suomen kieltä ulkomaisessa yliopistossa ja jonka tavoitteena on kirjallisuuden kääntäjän ura. Harjoitteluohjelma onkin toinen menestyksekäs yhdessä Opetushallituksen kanssa toteutettava koulutusmuoto.

Aloittelevien kääntäjien kurssilaisia elokuussa 2017.

Lue loppuun

Kielimuurin yli

Vienti Suomesta on viime kuukausina kasvanut, viime huhtikuussa se oli 4,5 miljardin euron luokkaa. Taloutta ja ihmisten mielialoja tällaiset uutiset piristävät ihmeesti.

Suomalaisen kirjallisuuden vienti ei parhaimmillaankaan − alle 200 000 euroa kuukaudessa − hetkauta näitä tilastoja mihinkään suuntaan, mutta kulttuurista merkitystä kirjallisuusviennillä on sitäkin enemmän. Suomalainen kaunokirjallisuus on sitkeän promootiotyön tuloksena saavuttanut komeita läpilyöntejä: Sofi Oksanen, Katja Kettu, Salla Simukka, Riikka Pulkkinen, muutamia mainitakseni.

Lue loppuun

Niin lähellä mutta kuitenkin niin kaukana

Ruotsalaisen Bo Kaspers Orkesterin Bo Sundström kertoi loppuvuodesta 2015 Helsingin Sanomain Nyt-liitteen haastattelussa, että hänen merkittävimmät lukukokemuksensa ovat olleet Väinö Linnan Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla. Tämä ei ehkä herätä kummemmin ihmetystä. Suuret suomalaiset klassikot, totta kai ne Ruotsissakin tunnetaan.

Tuntematon sotilas oli ilmestyessään 50-luvulla myös Ruotsissa suuri juttu, Nils-Börje Storbomin kääntämänä.

Lue loppuun

Ihmeidentekijät messuamassa

Pakkaan laukkujani Frankfurtin kirjamessuille iloisen odotuksen vallassa. Tiedän, että edessä on työvuoden kiistaton kohokohta, maailman kirja-ammattilaisten kohtaaminen. Pitkään valmisteilla olleet asiat etenevät messuilla, kun tavataan sähköpostin päässä olevat kaukaiset kollegat ihan nokikkain.

Messujen aikana tehdään harvoin suuria kauppoja. Jatkuva yhteydenpito on muuttunut niin helpoksi, että jättilästiedostot lennähtelevät dropboxeihinsa kellon ja vuoden ympäri. Mutta kun hallit kuhisevat kirjannälkäisiä kustantajia, messuilla tapahtuu myös ihmeitä. Viisi vuotta sitten Otavan ansiokas foreign rights manager Eila Mellin eli Frankfurtissa hektisiä hetkiä. Hänen messupöytänsä vieressä oli jonoksi asti ulkomaisia kustantajia, jotka hokivat yhtä suomenkielistä sanaa: Tota, Tota, Tota… Ja totta tosiaan! Messujen aikana ja muutamana lähiviikkona Riikka Pulkkisen romaani Totta myytiin kymmenkuntaan maahan. Nuorta Pulkkista verrattiin Joyce Carol Oatesiin; tähti oli syttynyt.

Lue loppuun

Kirjan mutkikas matka maailmalle

Suomalaisen kirjallisuuden vieminen maailmalle – mitä kaikkea se vaatii? Aiheesta on puhuttu ja kirjoitettu paljon, erityisesti viime syksyn Frankfurtin kirjamessuille valmistautuessa ja niiden jälkeen. Monen kirjantekijän toiveet ovat onnistuneiden kirjamessujen jälkeen korkealla. Kiinnostava teos tai kirjan menestys Suomessa ei kuitenkaan riitä takeeksi menestyksestä ulkomailla. Teoksen kääntäminen omin päin ja sitten kauppaaminen ulkomailla ei onnistu, vaan on saatava ulkomainen kustantaja ostamaan teoksen käännösoikeudet. Sitten asialle tarvitaan ammattikääntäjä ja on otettava paikallisen kustantajan levitys- ja markkinointikanavat käyttöön, jotta käännös varmasti löytää tiensä paikallisten lukijoiden käsiin.

Suomalaisen kirjallisuuden lisääntynyt kansainvälinen näkyvyys edesauttaa tulevaa myyntityötä, kaiken takana kuitenkin on se, että myyjät tuntevat kohdemaan kiinnostukset ja että heillä on oikeat verkostot.

Lue loppuun