Viita selitti Kukunoriaan – tulkinta jatkuu

Kuudenvanha peikkopari
Kukunor ja Kalahari
hyvin viihtyy talvellakin
professorin autiossa
kesäasunnossa.

Moni osaa ulkoa nämä säkeet, jotka avaavat Lauri Viidan (1916–1965) runoelman Kukunor. Satu ihmislapsille (1949). Vähän myöhemmin peikot oppivat professorin kirjoista, että Afrikassa on Kalahari-niminen erämaa ja Aasiassa suolajärvi nimeltä Kukunor. Serkukset pohtivat, miten järvi pääsisi kaukaiseen erämaahan. Yöllä peikkotyttö Kukunor näkee unen, jossa hän suolajärvenä haihtuu pilveksi, lentää Himalajan yli ja lopulta sataa Kalaharin aavikolle.

Lue loppuun

Nykykirjailija Lauri Viita 100 vuotta: juhlavuosi on alkanut

Tammikuun toisella viikolla juhlistimme Lauri Viidan (1916–1965) juhlavuotta seminaarilla ”100-vuotias Lauri Viita: uudet runot tulevat”. SKS:n juhlasali oli tupaten täynnä ja keskustelut jatkuivat tilaisuuden jälkeenkin.

”Monilla on vielä aikalaiskokemuksia Viidasta”, totesi muuan seminaarivieras, kun vertasin yleisösuosiota vastaaviin Aleksis Kivi -tilaisuuksiin, jotka ovat olleet suosittuja, mutta eivät aivan yhtä täyteensullottuja. Toinen arvioi, että tällaisiin tapahtumiin tullaan vaalimaan henkistä hyvinvointia, ja kolmas otti vertailukohdaksi median suoltamat ikävät uutiset, joihin tarvitaan vastapainoa.

Lue loppuun

Munkokinkon jäljillä

Oli perustettu Elävien Runoilijoiden Klubi.
”Mistä sen tietää, onko runoilija elävä vai kuollut”, Pompierus kysyi.
Kyllä se runoilija elää, jota yksikin lukee, Masku sanoi.
”Mutta mistä sen tietää”, Pompierus intti.
”Mistä sen tietää, jos se on se itse.” (Maskuja 2002, 97.)

Leikkisästi runoilijan elossa olon ehtoa ja suvereeniutta pohtiva runo on Mirkka Rekolan Maskuja-kokoelmasta (1987, laajennettu painos ilmestyi vuonna 2002). Rekola kuoli helmikuussa 2014, mutta hänen runoillaan riittää lukijoita: runoilija Mirkka Rekola elää edelleen.

Lue loppuun

Runo, rytmi ja toisto

Runous perustuu monenlaiselle toistolle ja toiston variaatiolle. Siinä toistuvat sanojen painot tai äänenkorkeudet, äänteet, tauot, rakenteet ja ajatukset. Erilaisia toiston ja variaation lajeja pohditaan SKS:n juhlasalissa 26.–27.5. työpajaseminaarissa Parallelism in Verbal Art and Performance.

Parallelismi tarkoittaa yksinkertaisimmillaan asioiden rinnakkaisuutta, yhdensuuntaisuutta tai kertaamista. Tyypillisimmillään kyse on kahdesta tai useammasta ainakin osin samansisältöisestä, mutta erilaisesta säkeestä: Laitan reppuni laulamaan, tarinaa kertomaan. Jo joutui armas aika, ja suvi suloinen. Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iän ikuinen.
Lue loppuun

Materiaalista runosyksyä

Syksy yltää ihmisyyden sydämeen. Syysmyrskyjen myrkyttämä iäisyys sykähdyttää, syysmyrskyjen myrkky syövyttää: jylhinä syysyöt vyöryvät ihmisyyden ylitse.

Tyrskyjen väristykset, värillisyyden silmäily, myrkyllisyys: sävyjen törmäykset räiskyvät, myötäilevät, syvenevät. Sävyt syöksyvät iäisyyden syöksyissä, syystaivas peittyy värisävyjen näyttelyyn.

Harry Salmenniemen runo kokoelmasta Runojä (siis tosiaan Runojä, 2011) vyöryttää sivukaupalla sanoja, joissa kaikissa on y-kirjain. Runossa pöyhitään tarmokkaasti syyskuvastoa pateettisista myrskyistä värikylläiseen ruskaan: Myrskyjen nyrkkeily, sävyjen pöyhkeily: lehteily, säteily, väreily, syksyn syleily, pöyhkeiden syyslehtien väriviettely.

Lue loppuun

Lesbokirjailija Aleksis Kivi

Kuka pitää kirjallisuuden klassikoiden opiskelua tylsänä? Tuleeko joskus mieleen, että pitäisi lukea ja pitää esillä ainaisten Aleksis Kiven, Juhani Ahon ja Väinö Linnan sijaan enemmän marginaalisia kirjailijoita, lajeja ja aiheita. Toisinaan erilaiset teoriat ja näkökulmat kirjallisuuteen tuntuvat vievän tilaa toisiltaan, asettuvan vastakkain. Klassikoitakin luetaan harvoin odottamattomista näkökulmista.

Arkistossa, kaikenlaisen tiedon kierrätyskeskuksessa, asiat ja anekdootit tulevat vastaan yllättävissä yhteyksissä. Toimittaja Juha K. Virkkunen äänitti vuonna 1984 opastetun bussimatkan Nurmijärven Palojoelle. Oppaana Aleksis Kiven maisemiin toimi Veijo Meri. Matkalla Meri kertoo bussilastilliselle kuulijoita, että Aleksis Kivi oli aikanaan rohkea kirjailija ja käsitteli aiheita, joista vasta nyt on alettu kirjoittaa – esimerkiksi naisten välistä rakkautta.

Lue loppuun