Varhaismodernina aikana kirkko oli vahvasti läsnä ihmisten elinkaaressa alusta loppuun saakka. Ihminen eli osana seurakuntaa, ja siitä sulkeminen oli erittäin vakava rangaistus, ja siunatun maan ulkopuolelle hautaaminen kauhistus. Kuuliaisen alamaisen tuli käydä kirkossa ja noudattaa kirkon ja kruunun yhteiskunnalle yhdessä asettamia rajoja ja normeja. Kirkko ja papisto merkitsivät varhaismodernille ihmiselle ja häntä ympäröivälle yhteiskunnalle paljon enemmän. Kirkko oli kokemusympäristö, joka toi uskonnon lisäksi kulttuurin, politiikan ja hallinnon alamaisten ulottuville valtakunnan jokaiseen kolkkaan.
Väinämöisen seikkailut Pirkkalassa – Kirjallisuushistoriallinen kuriositeetti 1820-luvulta
Nykykirjallisuudessa on tarinoitu monin tavoin Väinämöisestä. Johanna Sinisalon Sankareissa (2003) Väinämöinen rokkaa ja Petteri Paksuniemen kulttuurikriittisessä Maailman navassa (2003) tietäjän henki leijuu kansakunnan pelastajien yllä. Mikko Karpilta ilmestyi puolestaan 2007 Kalevala-muunnelma Väinämöisen vyö (Ahola 2021). Mutta on sitä osattu aiemminkin, jo ennen Kalevalan ilmestymistä.
Aleksis Kivi murhenäytelmän kirjoittajana
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimiehenäkin toiminut professori Kai Laitinen on Aleksis Kiven näytelmiä tutkiessaan havainnut, että tämän tuotannossa on nähtävissä heiluriliike tragedioiden ja komedioiden kesken. Sen voi tulkita eräänlaiseksi mentaaliseksi tasapainotteluksi ja samalla maailmankatsomukselliseksi etsinnäksi. Merkillepantavasti Kivi käynnisti tuotantonsa murhenäytelmällä Kullervo (1864), ja myös viimeinen draama Margareta (1871) on luokiteltavissa tragediaksi.
”T-Bone Slim” eli Matti V. Huhta ajatteli ja kirjoitti kahdella kielellä kulkurielämästä ja työläisten oikeuksista
Miten monikielisessä ympäristössä kasvanut kirjailija valitsee kielensä? Miten kielen valinta vaikuttaa kaunokirjalliseen ilmaisuun? Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessa ”T-Bone Slim and the transnational poetics of the migrant left in North America” (2022–2023) tutkimme amerikansuomalaisen kirjailijan T-Bone Slimin ylirajaisia verkostoja. Hän kirjoitti ja julkaisi tekstinsä englannin kielellä, mutta vaikutti amerikansuomalaisessa yhteisössä suomennettujen kolumniensa välityksellä. T-Bone Slim kuoli 81 vuotta sitten (11.5.1942) hukkumalla East Riveriin New Yorkissa.
Uushenkisyys suomalaisen uskonnollisuuden muovaajana
Suomen uskonnon ja henkisyyden kenttä on alati muutoksessa. Tällä hetkellä yksi kentän merkittävimmistä ilmiöistä on uushenkisyyden voimakas kasvu ja valtavirtaistuminen. Julkisessa keskustelussa uushenkisyyteen liittyvät tietokäsitykset aiheuttavat usein ristiriitoja ja yhteentörmäyksiä.
Alex Matsonin matkassa
Tapasin Alex Matsonin Tampereella keväällä 1969. Nuorena opiskelijana astelin haastattelemaan 80-vuotiasta kirjailijaa tämän kotiin ‒ pro gradu -tutkielma oli valmisteilla. Olin jo lukioaikana lukenut Matsonin Romaanitaiteen ja ihaillut hänen romaanitulkintojaan. Nyt puoli vuosisataa myöhemmin voi sanoa, että Matson on ollut suomalaisen kirjallisuushistorian tärkeimpiä mutta myös omaperäisimpiä taustavaikuttajia. Hän oli kansainvälisyyden edelläkävijä vahvasti kansallisena aikana.
Mietteitä Chile – 50 vuotta vallankaappauksesta -muistitietokeruusta
Vanhoja ja jo hieman kellastuneita lehtileikkeitä ja mustavalkoisia valokuvia selatessa 50 vuoden takaiset muistot ja ajatukset tulvahtavat mieleen. Moni uinuva muistikuva kummasti valpastuu, alkaa tarkentua sekä poikia yhä uusia muistikuvia, jokaiselle ihmiselle kuitenkin yleensä omin painotuksin. Muistimme toimii niin eri tavoin ja tuottaa niin kovin erilaisia tarinoita. Ja hyvä niin – muistomme ovat kaikki yhtä tärkeitä ja rikastuttavat kuvaamme menneisyydestä.
Helvi Hämäläisen päiväkirjat avautuivat – miten kävin odotusten
Tämän vuoden tammikuussa oli yksi päivä, jota olin pitkään odottanut: 18.1. tuli kuluneeksi 25 vuotta kirjailija Helvi Hämäläisen (1907–1998) kuolemasta ja myös hänen päiväkirjansa avautuivat tutkijoiden käyttöön.
Suomi ja tieteen monet kielet
Tieteen kielet ovat monet. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa perustettaessa tiedettä tehtiin Suomessa ainakin latinaksi, ruotsiksi, saksaksi ja ranskaksi. SKS:n alkuperäinen tunnuslausekin oli latinaa, ”Credite posteri”, jonka voi kääntää ”uskokaa tai luottakaa tähän” ennen kuin se muotoiltiin muotoon ”Pysy Suomessa pyhänä”.
Traumakirjallisuus kilpailuyhteiskunnassa
Traumakirjallisuutta, joka käsittelee kärsimyksen, haavoittuvuuden ja kuolemanläheisyyden kokemuksia, on ollut olemassa niin kauan kuin on ollut kirjallisuutta. Nykykulttuurissa ja -kirjallisuudessa traumasta on kuitenkin tullut näkyvä, kiistoja ja keskustelua herättävä ilmiö. Väkivalta, kärsimys ja erilaiset katastrofit tuottavat trauman kyllästämää muistikulttuuria, ja yhä useammin juuri trauman käsitteellä on alettu kuvata väkivaltaa ja sen tuhoisia seurauksia yksilöille ja eri ihmisryhmille.