Karjalaisuus, suomalaisuus ja Kalevala III: Miten tehdä tilaa?

Tämänhetkistä keskustelua Kalevalasta mutkistaa paitsi se, miten keskeiseksi karjalainen kulttuuri on muodostunut suomalaisen itseymmärryksen kannalta, myös karjalaisuuden moninaisuus ja karjalan kielen historiallinen läheisyys suomen kielen itämurteiden kanssa. Osa Suomen karjalaisista kokee karjalaisuutensa suomalaisuudesta erilliseksi, osa suomalaisuutensa osaksi. Osa näkee Kalevalan ja sen käyttötavat hyvin ongelmallisina. Toisille Kalevala on tärkeä ja rakas.

Tämän kirjoituksen ensimmäinen osa käsittelee karjalaisuuden moninaisuutta ja karjalan kieltä, toinen osa kysymystä Kalevalan ja kansanperinteen omistajuudesta. Tässä pohdin, mitä hankalalle tilanteelle olisi mahdollista tehdä.

Lue loppuun

Karjalaisuus, suomalaisuus ja Kalevala II: Voiko Kalevalan varastaa?

Kalevalan luonteesta on kiistelty jo ennen eepoksen ilmestymistä. Viime vuosina keskusteluun on noussut kysymys Kalevalasta karjalaisilta varastettuna eepoksena tai kulttuurisena omimisena. Keskustelua on käyty paitsi perinteisessä, myös sosiaalisessa mediassa, podcasteissa ja keskustelutilaisuuksissa.

Osa karjalaisaktivisteista sanoo, että suomalaisten tulisi luopua Kalevalasta ja sen juhlimisesta kokonaan. Toiset taas sanovat, että suomalaisten tulisi ennen kaikkea käsittää, miten Kalevala on vaikuttanut karjalankielisten asemaan Suomessa. Osa toteaa, että Kalevala on myös monille karjalaisille tärkeä tai rakas teos.

Lue loppuun

Karjalaisuus, suomalaisuus ja Kalevala I: Karjalaiset

Kalevalan päivää (28.2.) kehystäviin puheisiin on 2020-luvulla tullut uusia säröjä. Viime vuosina on keskusteltu Kalevalasta karjalaisilta varastettuna eepoksena tai kulttuurisena omimisena. Kiihkeätäkin väittelyä käydään paitsi perinteisessä, myös sosiaalisessa mediassa, podcasteissa ja keskustelutilaisuuksissa.

Keskustelun kannalta on olennaista ymmärtää, mistä karjalaisuudesta milloinkin puhutaan. Karjalaisuus voi tarkoittaa monenlaisia, osin lomittaisia tai päällekkäisiä asioita. Se voi kiinnittyä Karjalan laajan alueen eri seutuihin tai näiden seutujen moninaisiin asukkaisiin, uskontoihin, kieliin, tapoihin, etnisyyksiin tai paikallisiin identiteetteihin.

Lue loppuun

Rakennelma yhteisestä menneisyydestä vai osoitus elävästä moninaisuudesta?

SKS:n verkkosivuilla on julkaistu uusi tietopaketti arkiston fonogrammiäänitteiden kokoelmasta. Sivustolla voi tutustua kokoelman äänittäjäkohtaisiin aineistoluetteloihin, kuunnella kansanmusiikin ja -soiton ääninäytteitä ja lukea otteita keruukertomuksista. Samalla aineisto johdattelee pohtimaan, mitä varhaiset äänittäjä-kerääjät ajattelivat tallentavansa – ja mitä he tulivat tallentaneeksi.

Lue loppuun

Minun Suomihini

Edessä avautuu talvinen järvimaisema, jäällä rukoukseen kumartuu muslimimies, jonka resitointi muuntuu joikua muistuttavaksi äänimaisemaksi – tunnistettavaksi, mutta myös aidosti uudenlaiseksi. Hetken kuluttua samainen mies istuu Kauhavan kansallispuvussa pilkillä ja ehdottaa uusia sanoja kansallislauluun: ”Kaunihisi järvihisi, pitkihisi kaamoksisi, sateisihi kosteihisi, vaihtelevihisi talvihisi, jäätyvihisi järvihisi, yöttömisi öihisi, pitkihisi illoihisi. Minun Suomihini, osaksihisi muutun.”

IHME-nykytaidefestivaalin tämänvuotinen tilausteos, israelilaisen Yael Bartanan elokuva True Finn sai ensi-iltansa 31.3.2014 Bio Rexissä Helsingissä. Osallistavaa nykytaidetta edustavassa teoksessa kahdeksan eri etnisiä taustoja edustavaa suomalaista vetäytyy viikoksi Kirkkonummelle tarkoituksenaan pohtia suhdettaan kansalliseen identiteettiin. Lopputuloksena on 50 minuutin elokuva, jossa avoimella haulla projektiin hakeutuneet päähenkilöt päivittävät suomalaista identiteettiä 2010-luvulle.

Lue loppuun

Sauna, suviseurat ja drag show

Muutamia vuosia sitten lähdin Minnesotaan Fulbright-stipendiaatiksi, suomen kielen ja kulttuurin lähettilääksi. Minnesotan yliopistossa on Yhdysvaltojen suurin suomen kielen opinto-ohjelma: opiskelijoita oli viitisenkymmentä kolmella eri vuosikurssilla.

Kielen opettajana olin aloittelija ja kulttuurin lähettiläänä oli paljon vaikeampaa kuin olin kuvitellut. En ollut etukäteen osannut edes ajatella asiaa – mitä kulttuuri on, mikä on kulttuuria minussa ja minua kulttuurissa.

Lue loppuun