Kaunein suomalainen juhla

Helsingin yliopiston Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijat kertovat, miltä suomalainen kulttuuri ja yhteiskunta näyttävät ulkomaalaisen opiskelijan silmin. Kirjoittajat ovat kotoisin eri puolilta maailmaa, ja he ovat oppineet suomen vieraana kielenä. Tässä kirjoituksessa opiskelijat kuvaavat, mikä suomalainen juhla on heidän mielestään kaikista kaunein.

Lue loppuun

Uutta kansanlääkinnän kenttätutkimusaineistoa SKS:aan

Sinä, joka etsit tietoja suomalaisesta kansanlääkinnästä viime vuosikymmeninä ja erityisesti lääketieteilijän keräämästä kenttäaineistosta, ole hyvä! Saanet kuvan aineistostani näiden kolmen kiitollisen tervehdyksen kautta, jotka tässä lähetän poismenneille ja eläville yhteistyökumppaneilleni, varsinkin Pohjanmaalla ja Uudellamaalla mutta myös muualla Suomessa, kun aloimme etsiä sellaisia kotien keinoja sairauksien sattuessa, joita lääkärikouluissa ei opeteta.

Lue loppuun

Suomalainen klassikko, joka on vaikuttanut minuun

Helsingin yliopiston Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijat kertovat, miltä suomalainen kulttuuri ja yhteiskunta näyttää ulkomaalaisen opiskelijan silmin. Kirjoittajat ovat kotoisin eri puolilta maailmaa, ja he ovat oppineet suomen vieraana kielenä. Tässä kirjoituksessa opiskelijat esittelevät suomalaisen kirjallisuuden klassikoita, jotka ovat tehneet erityisen vaikutuksen heihin.

Lue loppuun

Tunneyhteys Stalinin vainoihin

Buddhalaismunkki Thích Nhất Hạnh uskoo, että ihminen ei voi ikinä kuolla. Mikään ei koskaan katoa maailmankaikkeudesta. Pilvi ei kuole, vaan muuttuu sateeksi. Samoin ihmisen fyysisen olomuodon kadotessa mikään ei katoa, vaan ainoastaan muuttuu. Jos ihminen on pilvi, on hänen sateensa esimerkiksi sanottuja sanoja ja tehtyjä tekoja, jotka vaikuttavat myös jälkipolvien elämiin ja muistoihin. Ne jäävät elämään. Nhất Hạnhin mukaan tietoisuus voimakkaasta yhteydestä menneiden ja tulevien sukupolvien välillä tuo parhaimmillaan jälkipolville vapautta ja mielenrauhaa.

Lue loppuun

Suomen vetovoimatekijät ulkomaalaisten opiskelijoiden silmin

Helsingin yliopiston Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijat kertovat, miltä suomalainen kulttuuri ja yhteiskunta näyttävät ulkomaalaisen opiskelijan silmin. Kirjoittajat ovat kotoisin eri puolilta maailmaa, ja he ovat oppineet suomen vieraana kielenä. Tässä kirjoituksessa opiskelijat pohtivat Suomen vetovoimatekijöitä.

Lue loppuun

Eläimellistä kielitiedettä

Kielentutkimuksessa ammennetaan monenlaisista puhutuista ja kirjoitetuista aineistoista. Niihin on tallentunut ihmisten kielenkäytön lisäksi jälkiä myös muunlajisten kanssaeläjien läsnäolosta. Jälkiä seuraamalla piirtyy kielentutkimuksen aineistoista – ja kielestä itsestään – esiin monenlaisia lajienvälisen yhteiselon ilmentymiä. Näitä tutkitaan kokoomateoksessa Kieli ja eläin: Vuorovaikutusta ja kielioppia monilajisissa yhteisöissä.

Lue loppuun

Luin itseni suomalaiseen kulttuuriin

Helsingin yliopiston Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijat kertovat, miltä suomalainen kulttuuri näyttää ulkomaalaisen opiskelijan silmin. Kirjoittajat ovat kotoisin eri puolilta maailmaa, ja he ovat oppineet suomen vieraana kielenä. Opiskelijat pohtivat, millainen näkymä suomalaiseen kulttuuriin avautuu kirjallisuuden kautta.

Lue loppuun

Vantaa – enemmän kuin osiensa summa?

Heureka, Jumbo, lentokenttä, Ikea. M-juna, bussi nro 731, kehärata. Koti, lähikauppa, kirjasto, koulu. Myyrmäki, Tikkurila, Sotunki, Askisto, Riipilä, Länsimäki.

Vantaa on suomalaisten kaupunkien keskuudessa kiinnostava yhdistelmä vanhaa Helsingin maalaiskunnan perintöä ja urbaania kasvukeskusta pääkaupungin kupeessa. Vantaan kaupunkiajan historia alkaa vuodesta 1974, jolloin Vantaan kauppala, entinen Helsingin maalaiskunta kohotettiin viimein kaupungiksi. Samalla sai päätöksen pitkään jatkunut pohdinta siitä, mitä osia maalaiskunnasta tulisi yhdistää pääkaupunki Helsinkiin. Tilanne ratkesi Vantaan itsenäisyyteen. Vantaalaisen kaupunki-identiteetin ja vantaalaisuuden kehitys saattoi alkaa.

Millaista on elää Vantaalla? Tämä on avainkysymys, joka esitetään entisille, nykyisille ja tuleville vantaalaisille Vantaalainen elämä -muistitietokeruussa.

Lue loppuun

Interrail-matkoja ennen älypuhelimia ja luottokortteja

Historiantutkimus ei ole pelkästään menneen tutkimista, vaan samalla se heijastaa jotain nykyajan maailmasta. Kun lähdeaineistona käyttää muistitietoa, tämä korostuu entisestään. Muistot muodostuvat eletyn elämän pohjalta prosessissa, jossa myös muistelun nykyhetki vaikuttaa: esimerkiksi muisteluhetken puheenaiheita tai käytänteitä saatetaan peilata muisteltavaan aikaan. Vertailulta ei siis voida välttyä, mutta juuri muistelussa vertailun kohteeksi päätyvät asiat tuottavat kiinnostavaa tietoa ihmisten käsityksistä.

1970–80-lukujen interrail-matkailijoiden matkakokemuksia muistelun avulla tutkiessani eteeni on noussut muutamia jatkuvasti toistuvia teemoja, jotka muistelijat katsovat ominaiseksi ”entisajan” matkailulle. Ennen ei ollut internetiä, matka- tai älypuhelimia eikä muovirahaa. Nämä kaikki erot kytkeytyvät enemmän tai vähemmän tietoverkkojen kehittymiseen ja nopeutumiseen – yleisemmin digitalisoituvaan maailmaan. Olemme tietoverkkojen avulla lähes jatkuvasti kytkeytyneitä moniin suuntiin. Elämisen tahdin kiihtyminen näkyy matkojen muisteluissa.

Lue loppuun