Kirjoittajan arkistot:SKS

Kirkko ja papisto osana varhaismodernin ihmisen elämää

2.6.2023,
Kommentoi

Varhaismodernina aikana kirkko oli vahvasti läsnä ihmisten elinkaaressa alusta loppuun saakka. Ihminen eli osana seurakuntaa, ja siitä sulkeminen oli erittäin vakava rangaistus, ja siunatun maan ulkopuolelle hautaaminen kauhistus. Kuuliaisen alamaisen tuli käydä kirkossa ja noudattaa kirkon ja kruunun yhteiskunnalle yhdessä asettamia rajoja ja normeja. Kirkko ja papisto merkitsivät varhaismodernille ihmiselle ja häntä ympäröivälle yhteiskunnalle paljon enemmän. Kirkko oli kokemusympäristö, joka toi uskonnon lisäksi kulttuurin, politiikan ja hallinnon alamaisten ulottuville valtakunnan jokaiseen kolkkaan.

Lue loppuun →

Väinämöisen seikkailut Pirkkalassa – Kirjallisuushistoriallinen kuriositeetti 1820-luvulta

26.5.2023,
1

Nykykirjallisuudessa on tarinoitu monin tavoin Väinämöisestä. Johanna Sinisalon Sankareissa (2003) Väinämöinen rokkaa ja Petteri Paksuniemen kulttuurikriittisessä Maailman navassa (2003) tietäjän henki leijuu kansakunnan pelastajien yllä. Mikko Karpilta ilmestyi puolestaan 2007 Kalevala-muunnelma Väinämöisen vyö (Ahola 2021). Mutta on sitä osattu aiemminkin, jo ennen Kalevalan ilmestymistä.

Lue loppuun →

Aleksis Kivi murhenäytelmän kirjoittajana

17.5.2023,
1

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimiehenäkin toiminut professori Kai Laitinen on Aleksis Kiven näytelmiä tutkiessaan havainnut, että tämän tuotannossa on nähtävissä heiluriliike tragedioiden ja komedioiden kesken. Sen voi tulkita eräänlaiseksi mentaaliseksi tasapainotteluksi ja samalla maailmankatsomukselliseksi etsinnäksi. Merkillepantavasti Kivi käynnisti tuotantonsa murhenäytelmällä Kullervo (1864), ja myös viimeinen draama Margareta (1871) on luokiteltavissa tragediaksi.

Lue loppuun →

”T-Bone Slim” eli Matti V. Huhta ajatteli ja kirjoitti kahdella kielellä kulkurielämästä ja työläisten oikeuksista

12.5.2023,
Kommentoi

Miten monikielisessä ympäristössä kasvanut kirjailija valitsee kielensä? Miten kielen valinta vaikuttaa kaunokirjalliseen ilmaisuun? Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessa ”T-Bone Slim and the transnational poetics of the migrant left in North America” (2022–2023) tutkimme amerikansuomalaisen kirjailijan T-Bone Slimin ylirajaisia verkostoja. Hän kirjoitti ja julkaisi tekstinsä englannin kielellä, mutta vaikutti amerikansuomalaisessa yhteisössä suomennettujen kolumniensa välityksellä. T-Bone Slim kuoli 81 vuotta sitten (11.5.1942) hukkumalla East Riveriin New Yorkissa.

Lue loppuun →

Alex Matsonin matkassa

5.5.2023,
Kommentoi

Tapasin Alex Matsonin Tampereella keväällä 1969. Nuorena opiskelijana astelin haastattelemaan 80-vuotiasta kirjailijaa tämän kotiin ‒ pro gradu -tutkielma oli valmisteilla. Olin jo lukioaikana lukenut Matsonin Romaanitaiteen ja ihaillut hänen romaanitulkintojaan. Nyt puoli vuosisataa myöhemmin voi sanoa, että Matson on ollut suomalaisen kirjallisuushistorian tärkeimpiä mutta myös omaperäisimpiä taustavaikuttajia. Hän oli kansainvälisyyden edelläkävijä vahvasti kansallisena aikana.

Lue loppuun →

Mietteitä Chile – 50 vuotta vallankaappauksesta -muistitietokeruusta

28.4.2023,
Kommentoi

Vanhoja ja jo hieman kellastuneita lehtileikkeitä ja mustavalkoisia valokuvia selatessa 50 vuoden takaiset muistot ja ajatukset tulvahtavat mieleen. Moni uinuva muistikuva kummasti valpastuu, alkaa tarkentua sekä poikia yhä uusia muistikuvia, jokaiselle ihmiselle kuitenkin yleensä omin painotuksin. Muistimme toimii niin eri tavoin ja tuottaa niin kovin erilaisia tarinoita. Ja hyvä niin – muistomme ovat kaikki yhtä tärkeitä ja rikastuttavat kuvaamme menneisyydestä.

Lue loppuun →

Traumakirjallisuus kilpailuyhteiskunnassa

14.4.2023,
Kommentoi

Traumakirjallisuutta, joka käsittelee kärsimyksen, haavoittuvuuden ja kuolemanläheisyyden kokemuksia, on ollut olemassa niin kauan kuin on ollut kirjallisuutta. Nykykulttuurissa ja -kirjallisuudessa traumasta on kuitenkin tullut näkyvä, kiistoja ja keskustelua herättävä ilmiö. Väkivalta, kärsimys ja erilaiset katastrofit tuottavat trauman kyllästämää muistikulttuuria, ja yhä useammin juuri trauman käsitteellä on alettu kuvata väkivaltaa ja sen tuhoisia seurauksia yksilöille ja eri ihmisryhmille.

Lue loppuun →

Jöns Budde ja Mechtildin ilmestysten välittyminen Pohjolaan

6.4.2023,
Kommentoi

Pääsiäisen aikoihin vuonna 1469 luostariveli Jöns Budde Naantalista oli vierailulla Ruotsin Vadstenassa. Siellä häneltä tilattiin ilmestystekstin käännös, josta suurin osa on edelleen olemassa. Budden ruotsinnos saksalaisen mystikon Mechtild von Hackebornin ilmestyksistä kuuluu niihin harvoihin keskiaikaisiin laajoihin teksteihin, joilla on yhteys nykyiseen Suomeen.

Lue loppuun →

Romuarkun pohjalta varhaisen suomen kirjakielen lähteeksi: messukirjan fragmentti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta

4.4.2023,
1

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto tarjoaa tunnetusti runsaan lähteistön kirjallisuuden, kulttuurin sekä perinteiden tutkimukseen, ja myös pienen kurkistuksen kirjoitetun suomen kielen vanhimpiin kerroksiin 1500-luvulle.

Historica I -mappi sisältää 1300–1600-lukujen fragmentaarisia käsikirjoituksia ja asiakirjoja, mukaan lukien yksittäisen paperiarkin (n. 280 x 190 mm), joka on arkiston yksi vanhimpia suomenkielisiä lähteitä. Kortistomerkinnän mukaan arkki on peräisin Tammelan kirkon sakastin romuarkusta, ja lahjoitettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran haltuun kansakoulunopettaja ja kirjailija Herman Niemen toimesta, ylioppilas E.A. Ekmanin välityksellä.

Lue loppuun →