Tauon paikka

Tuiman talven taucomast / Cans Heran cuolluist nousemast / Iloo cax ilmestyi : Sitt cuin kevä penseistyi / Kylmettyned lämbyisit / Kedhod cans caick cucoistuit / Cuivettuned vircoisit . (Vanhain Suomen maan Pijspain, ja Kircon Esimiesten Latinan kielised laulud)

Hengähdys-, kahvi-, lounas-, neuvottelu-, ottelu-, tuli- ja tupakkatauko.  Nykysuomen sanakirjan mukaan tauko on lyhyehkö aika, jolloin toiminta on pysähdyksissä.

Etymologisen sanakirjan (Suomen sanojen alkuperä, SKS 2013) mukaan tauko tarkoittaa myös paksua köyttä. Esimerkiksi Satakunnassa tauko oli männynjuuresta punottu nuotanvetoköysi.

Sana tauko esiintyi muuten ensimmäistä kertaa suomen kielessä vuonna 1616 alussa lainatussa kertaa Hemminki Maskulaisen suomennoksessa (Raimo Jussila, Vanhat sanat, SKS 1998).

Johdattelen teitä, arvoisat lukijat, nyt siihen, että me SKS:ssa pidämme heinäkuussa tauon.

Sanakirjamääritelmissä pysyäkseni, kyseessä on ns. luova tauko, joka on ”toiminnassa vallitseva tilapäinen toimettomuuden aika”.

Luovan tauon jälkeen pää on täynnään uusia ideoita ja into kirjoittamiseen suuri. Seuraava postaus Vähäisiä lisissä ilmestyy elokuun alkupäivinä.

Toivotan teille kaikille antoisaa toimettomuuden aikaa!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *