Huhtikuu on kuukausista neljäs

Ensimmäisenä päivänä aprillataan, tänä vuonna sattumalta jopa kiirastorstaina, ikään kuin Juudaksen ja Pietarin jalanjäljillä toisia vedättäen. Kuun viimeisenä päivänä taas aloitellaan vappua.

Kuukauden kansainvälisen nimen taustalla saattaa olla latinan aperire-verbi, joka tarkoittaa avaamista. Tai mahdollisesti Afrodite-jumalatar. Meillä kuun nimi viittaa huhtaan eli kaskimetsään, jota tähän aikaan keväästä kaadettiin kuivumaan. Valo ja lämpö virkistävät monia ja kaatavat toisia.

Lue loppuun

”Tapahtumaa ei järjestetä vuonna 2020”

SKS toteuttaa Kulttuuriperintöaineistot ja uusi suomalaisuus -hankkeessa uusille suomalaisille ja ulkosuomalaisille avoimia verkkopalveluita, jotka lisäävät ymmärrystä suomalaisesta kulttuurista. Juhlakalenteri esittelee sekä vanhoja että tämän päivän tapoja viettää pääsiäistä, vappua, juhannusta, kekriä (halloween, pyhäinpäivä), itsenäisyyspäivää ja joulua.

Suunnitelmanamme oli vuoden mittaan seurata eri kanavista juhlien viettoa sekä taltioida keskeisiä hetkiä kuvin ja videoin. ­Korona kuitenkin heitti kapuloita rattaisiin myös tässä asiassa, ja päädyimmekin seuraamaan, miten vuotuisia juhlia vietettiin poikkeuksellisella tavalla. Koronavuosi auttoi toisaalta näkemään kirkkaammin, mikä juhlissa on tärkeää ja mistä tavoista ei hevillä haluta luopua.

Kuva: Tuukka Lindholm, SKS 2019.

Lue loppuun

So… what exactly is vappu?

Kerran erään vappua käsitelleen suomen kielen oppitunnin jälkeen japanilainen yliopisto-opiskelija tuli huolissaan kysymään minulta, mistä hän voisi saada lainaan opiskelijahaalarit − eihän hän voi osallistua opiskelijoiden vappurientoihin ilman asiaankuuluvaa asua. Huomasin opiskelijan vakavasta ilmeestä, että vastaukseksi ei riitä, että vappuna voi pukeutua mihin asuun vain.

Monille suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin oppijoille on tärkeää viettää vappua juuri oikealla tavalla, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Monilla on tarve mallintaa, toisintaa, kokea se eksoottinen suomalainen vappu juuri niin kuin suomalaiset sitä viettävät.

Lue loppuun

Juopottelevat teinit

Lukiolaisia 1869, oikealla Turun lukion historian kirjoittaja Robert Tigerstedt.

Kun kuohuviini kuplii laseissa ja räntä leijailee ylioppilaslakin lipalle, alkaa jokavappuinen keskustelu nuorison juopottelusta. Keskustelupalstoilla syytellään vuoroin poissaolevia vanhempia, vuoroin tätien tiukkoja pipoja. Vappuaattona Espan puistossa on vaikea muistaa, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nuoret ovat entistä raittiimpia.

Lue loppuun

Vappupallo hukassa

SKS:n verkkosivun alalaidassa on pitkään pyörinyt Tähän aikaan vuodesta -kalendaariperinneosio. Huhtikuun lopulla sinne perinteisesti putkahtaa: ”1.5. Vappu. Käki kukkuu. Kynnöt alkavat. Paimentorvia soitetaan.”

Eihän tuo enää monenkaan vappua muistuta. Käkikin on jäänne juliaanisesta kalenterista. Myönnän, että lakonisia kirjauksiani voisi päivittää. Joku saattaa aavistaa senkin, ettei kirjoittaja ole innokkaimpia vapun viettäjiä, ja syitä olen itsekin miettinyt. Ainakaan en pidä sillistä, pillistä, roskaamisesta enkä meluisasta pöyhistelystä.

Lue loppuun