Säveltävien naisten elämäkerrat esille – Uusi tieto muokkaa sekä historiakuvaamme että tulevaisuutta

Suomalainen viulisti ja säveltäjä Agnes Tschetschulin kirjoitti keväällä 1891 Lontoosta entiselle opettajalleen Joseph Joachimille Berliiniin: ”Valitettavasti sanotaan, ettei tämä [konsertti]kausi tule olemaan kovin hohdokas. Influenssa on uskollinen vieras monissa perheissä. Suurimmat mittasuhteet epidemian sanotaan saaneen Yorkshiressa: 75 ihmistä tuhannesta kuolee.” Maailmanlaajuinen pandemia (1889–1891) lamautti kulttuurielämää ja taiteilijoiden toimeentuloa myös 130 vuotta sitten. Historiallisten henkilöiden elämää tutkiessa törmää jatkuvasti tämän kaltaisiin seikkoihin, jotka sitovat menneisyyden ja nykypäivän toisiinsa hätkähdyttävän vahvasti.

Sidos koskettaa erityisellä tavalla tutkiessa aiemmasta historiankirjoituksesta syrjään jääneitä ihmisryhmiä, kuten 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella toimineita säveltäjänaisia. Heidän kirjeidensä, päiväkirjojensa ja muistelmiensa sisältämät kuvaukset siitä, miten vaikeaa on saada naisten säveltämää musiikkia esille, ovat naisten musiikin parissa työskenteleville kivuliaan tuttuja edelleen.

Lue loppuun

Naisten elämästäkin jää jälkiä!

Suurmiespainotteista historiaa on jo vuosikymmenten ajan tasapainotettu nostamalla lähteistä esiin naisia ja monia muita historian hämärään aikaisemmin jääneitä ryhmiä. Akateemisen historiantutkimuksen oikaisuliike ei hevillä näy tavallisen tiedontarvitsijan arjessa. Moni vaikkapa paikallishistoriaa, yhdistyksiä tai ammatillista järjestäytymistä tutkiva joutuu huomaamaan, että naisten toiminta jää usein pelkkien nimien ja yksittäisten faktojen varaan. Tiedon puute kertautuu: niukkoja tietoja on vaikea asettaa kontekstiinsa ja kirjoittaa osaksi historiaa.

Tämä karu havainto sai historioitsija Maritta Pohlsin ja monet muut naisjärjestöjen aktiivit perustamaan Naisten Ääni -verkkojulkaisun. Organisaattorina on Suomalainen Naisliitto ja mukana ovat mm. 57 järjestöä edustava Naisjärjestöjen Keskusliitto, NYTKIS, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Työväen arkisto. Naisten Ääni -julkaisuun voi kuka tahansa kirjoittaa pienoiselämäkerran valitsemastaan naisesta toimituskunnan laatimien ohjeiden pohjalta. Verkkoon kertyy moniääninen kokoelma, joka kertoo, mitä suomalaiset naiset ovat tehneet ja miten vaikuttaneet yhteiskunnan kehittymiseen, miten he ovat eläneet ja kuinka selviytyneet elämän haasteista.

Lue loppuun