Haastaako kaunokirjallisuus elämäntaito-oppaat?

”Minä kun olen aina luullut, että fiktiiviset henkilöt ovat pelkkiä satuolentoja!”

Näin huudahti taannoin eräs kirjallisuuspiirini ensikertalainen. Hän oli hämmästynyt siitä, että piirissä oli keskusteltu romaanin henkilöistä kuin todellisista ihmisistä ja mietitty, miltä heistä missäkin romaanin tilanteessa tuntui.

Kommentti jäi kaikumaan mieleeni. Olin luullut, että useimmilla ihmisillä olisi sellainen perusoletus, että kaunokirjallisuus on hyvä keino oppia ymmärtämään muita ihmisiä. Ainakin omasta mielestäni ihmisiin tutustuminen on eräs kirjallisuuden lukemisen parhaista puolista. Myös kirjallisuuden historiassa fiktioon eläytyminen on ollut ajoittain kiivaankin keskustelun aihe – sitä on pidetty jopa vaarallisena.

Lue loppuun