J. L. RUNEBERG SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURASSA takaisinetusivulle
 
 
 

 

 

Vänrikki Stoolin tarinoista

Maamme-laulun varhaisin suomennoskäsikirjoitus on vuodelta 1849. Se on tehty vain vuosi Fänrik Ståls sägner -runoelman ensimmäisen osan ilmestymisen jälkeen. Suomennos on arkilla, jonka toisella puolella on Danielsonin allekirjoittama kirje kanttori Kahelinille Saarijärven kirkolle.

Myös suomennos on Danielsonin käsialaa. Mutta kuka oli Danielson ja mitä varten hän suomensi säkeet? Sitä emme tiedä. Kirjeessäkin viitataan vain arkisiin asioihin, tulemisiin ja menemisiin.

Kansakouluopettaja V. Saukkolan suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista vuodelta 1923 on kaunis ja siisti käsikirjoitus. Saukkola oli lähettänyt käännöksensä ensin Werner Söderström O.Y:lle, mistä häntä kehotettiin toimittamaan se SKS:n arkistoon.

 
Danielsonin ilmaisu poikkeaa ratkaisevasti siitä Maamme-laulun suomennoksesta, jonka suomalaiset ovat oppineet ulkoa.
suurenna

 

 

 


WSOY:n vastauksessa kiitellään käännöstä, mutta todetaan, ettei yhtiö ole "periaatteellisista syistä" halukas kustantamaan sitä: "Meidän olisi vähitellen päästävä vakavammalle pohjalle tämän standarditeoksen suomenkielisen asun nähden; kahden rinnakkaiskäännöksen olemassaolo tuottaa nykyisinkin suurta sekaannusta."

Vielä 1928 SKS:lle on lähetetty Suomen Kuvalehden kautta korjauksia V. Saukkolan suomennokseen.

 

 


 

V. Saukkolan Maamme-laulun suomennos on kaunista kieltä, mutta kustantajalle se ei kelvannut. Kun sitä vertaa yllä olevaan Danielsonin käännökseen, havaitsee kuinka ilmaisu on kehittynyt 80 vuoden aikana.
1. sivu, suurenna
2. sivu, suurenna
3. sivu, suurenna

 

 

takaisinetusivulle