TIETOPAKETIT · VUOTUISJUHLAT etusivulle

 

Tavat ja uskomukset:

etelä ja länsi

Varsinais-Suomi, Satakunta, Uusimaa, Häme, Pohjanmaa

Joka peäsis peäsijäiseen, siitä heittäs helluntakii, jutkahuttas Jussimpäivää.

Sysmä. Ekman, E. J. 1190. 1937.

Pääsiäisviikko

Pääsiäisen päivät

Sukkasunnuntai,
malkamaanantai,
tikkutiistai,
kellokeskiviikko,
kiirastorstai,
pitkäperjantai,
lankalauantai.

Virrat. Tuomela, Toivo 581.1937

 

 

 

 

Pääsiäisviikkoa vietettiin vanhimpina aikoina rauhan ja levon juhlana. Ei silloin saanut tehdä töitä eikä missään nimessä äänekkäästi jyskiä tai muuten hyvät haltijat olisivat lähteneet talosta. Kullakin pääsiäisviikon viikonpäivällä oli oma nimensä, kuten sukkasunnuntai, takkumaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiristuorstai, pitkäperjantai ja pääsiäismaanantai. Tikkutiistaina veistettiin virejä koko kevääksi, koska silloin veistellyt tikut tuottivat onnea. Näitä tikkuja voitiin asettaa luudanvarpujen ohella seinänrakoihinkin estämään pahoja peikkoja taloon tulemasta. Kellokeskiviikkona voitiin täyttää lehmän kello suoloilla, ellei sitä tehty vasta lehmiä uloslaskettaessa.

Virrat. Toriseva, V. A. 47.1936

Piinaviikko

Malkamaanantaki

Mutta pääsiäisen edellä oli ankara piinaviikko, jonka päivillä oli omat erikoisnimensä: malkomaanantai, tiukutiistai, kellokeskiviikko, kiristorstai, pitkäperjantai ja lankalauantai. Ei saanut näinä päivinä tehdä mitä töitä tahansa. Niinpä kehrääminen oli kokonaan kielletty. Varsinkin oli kiristorstaita varottava. Jos silloin kehräsi, punoi lankaa, taikka köyttä kiersi, olivat hengenlähdön hetket raskaat, "sitkaat kuoleman siteet".

Virrat. Ristanen, J. H. KT 30: 1.1938

Pääsiäisen erell olevan viikon päiviill on seuraavat nimet: "Maku-maanantaki, Tiku-tiistaki, Kello-keskiviikko, Kirs-torstaki, Pitkä-perjantaki, Pääsiäis-lauvantaki."

Porvoon pit. Tuomela, J. E. 44.1890

 

 

 

Tikkutiistai

Pääsiäis- eli kiirasviikko

Este on suuri sunnuntai
sitte on mämmimaanantai
sitte on tikkutiistai
sitte on keppikeskiviikko
sitte on kirstorstai
sitte on pitkäperjantai
sitte on lankalauvantai.

Pyhäjärvi U.l., Jauko Hautala 194.1921

 

Palmusunnuntai,
Malkamaanantai,
Tikkutiistai,
Kellokeskiviikko,
Kiirastorstai,
Pitkäperjantai,
Lankalauantai,
Sukkasunnuntai,
Pelkkä pääsiäinen.

Hollola. HAKS 24083.1943

Kellokeskiviikko

Häntätorstai

Kellokeskiviikkona pantiin kellot lehemän kaulaan.

Sievi. Jakola, L. 1173.1938

Häntätorstaina (kiirastorstaina) leikattiin lehemäin hännät ja keitettiin "häntäpuuro" ohoraryyneistä.

Sievi. Jakola, L. 1172.1938

Lankalauantai

Kiiran ajo

Pääsiäislauvantaina pestiin talven aikana kehrätyt langat. Siksi sanotaan vieläkin tätä päivää lankalauantaiksi.

Haapavesi. Nurkkala, Laina (HAKS) 4865.1935

 

Kiristorstaina oli vanhoilla mummoilla tapana ajaa kiiraa. Keräsivät muorit kelkkaansa kaikenlaista rautaista kalua: lapiota, kuokkaa, kirvestä, rautakankea sekä tulisen terva-astian ja niin kelkkaa vetäen kiersivät navetan ja koko kartanon, ettei paha pääsisi taloon pillojaan tekemään.

Virrat. Ristanen, J.H. KT 30:1.1938

Saven otto

Lammasonni

Kiirastorstaina piti ottaa savi uunia varten, jotteivät tiilet lohkeilisi, eikä elukoita (torakoita ym.) tulisi.

Vihti. Heino, A. 2161.1938

Kiirastorstain vastaasena yänä on taloon isäntäväki navetan tykönä palmuisilla pajuilla kovasti vihmanu pohjaaseen päin. Sitten ei tule halla, eikä suret revi lampahia.

Kauhava. Jussila, M. 308. 1936.

Käärmeet ja silakat

Noitien kuuntelu

Pitkänperjantain edellisenä päivänä, torstaina, käydään kellojen kanssa ympäri kartanoa, ettei käärmeet ja muut madot kesällä kartanoon tule. Samana torstai-iltana entiseen aikaan pojat ja tytöt söivät kolme yhdeksää silakkaa, häntä edellä, ken sitte unissa yöllä vettä toi, se oli tuleva puoliso oleva.

Haapajärvi. Polvinen, A. 15. 1888

Pitkäperjantain aattona mentiin noitia kuuntelemaan sopivaan paikkaan. Kolme kertaa muutettu huoneen katto ja tien ristit olivat semmosia, ja vahdittiin, että eivät noidat päässeet omittoihin, ja muihin eläinhuoneisiin noitumaan eläimiä, sillä siihen aikaan käytiin kerittemässä lampaita ja leikkelemässä lehmän häntiä ynnä muuta semmoista tekemässä. Ristin merkit vedettiin huoneitten ovien päälle pitkänperjantaiaattona niin kuin joulunakin.

Askola. Tyyskä, J. 2924.1911

Pääsiäisviikon sää

 

Kun pääsiäisviikko on kylmä, tietää se hyvää vuotta.

Rauma. Tervaskanto, J. 217.1898

Kiirastorstain kylmät kestävät neljäkymmentä yötä vaikka sulaan veteen.

Porin seutu. Jyväsk.sem. 421.1926

Jos pitkperjanta tuulee, tule kovast myrskyne ja tuuline suvi.

Kalanti. Saarnio, Selma 434.1937

Jos pitkäperjantaina aurinko paistaa sen verran, että ehtii hevosensa satuloitsemaan, tulee hyvä papuvuosi.

Pöytyä. (<Yläne). Laaksonen. M. KT 6:258.1938

Jos pitkäperjantaina on pilvinen, ei kesä ole hallainen, mutta jos se on selkeä, niin halla rutasee.

Porin seutu. Jyväsk.sem. 422.1926

Jos pitkäperjantaina paistaa aurinko, tulee sinä vuonna suuria tulipaloja. Näin oli käynyt esim. tänä vuonna (1914), jolloin on ollut suuria metsäpaloja.

Paimio. Kallio, Niilo 2213.1914

Jos pääsiäispäivänä vettä sataa, tulee huono heinävuosi.

(<Mäntsälä) Allén, Tyyne 20. 1920.

Se tuuli, ko Pääsiäis-aamun tuulee, tuulee seittämän viikkoo.

Porvoon pit. Tuomala, J.E. 56. 1890.

Hellinää ja häitä

Puoliso vettä tuomassa

Pääsiäisyönä lauvantaiehtoona nuori väki kuultelee kolmesti muutetun aitan katolla. Silloin täytyy aina olla parittain. Jos kuuluu padansankain helinää, tietää se pitoja, jos viulu soi, tietää se häitä. Jos rupee pelottamaan, heittää vaan puulla, silloin katoaa.

Tyrvää, Ahlstedt, M. 96. 1905.

Jos tahtoo tietää tulevan puolisonsa, pitää paaston aikana kolmena torstain peräkkäin, kiristorstaina viimeisen kerran, syödä kolme silakkaa kerralla paistettuina. Syöminen on alettava pyrstöstä päähän päin eikä saa puhua yhtään sanaa, ei juoda vaikka kuinka janottais, ja sitten mennä takaperin vuoteelle ja nukkua siunaamatta. Viimeisenä yönä tuo tuleva puoliso juotavaa unessa. Sama on jos syö ainoastan kiristorstaina yhdeksän silakkaa kerrassaan.

Laihia. Kotkanen, V. 362.1887.

Hiljainen viikko

Ei rasvaa

Piinaviikolla, kuten vanhat nimittivät paastonaikaa, käyttivät etenkin naiset mustia päähuiveja; värikkäät vaatteet olivat pois kaikista tilaisuuksista. Hevosmiehet ottivat kirkkoon saapuessaan kellot hevosiltaan pois paaston ajaksi. Kun pääsiäisaamu valkeni, olivat kaikki kellot äänessä. 30 vuotta on ehkä siitä, kun silloinen rovastimme ajoi hautausmaalle paastonaikana kelloissa ja olivat vanhat ukot ja naiset siitä kovin ihmeissään, sillä se ei sopinut "hiljaisiin viikkoihin". Ei talkoita ei mitään tanssikokouksia pidetty.

Keuruu. Viitanen, Alma. KRK 51:59.

Piinaviikol ei syöty mittää rasvasii ruokii, eikä kiirastorstain kiertty mittää: ei kehrätty, ei kartattu. Pitkän perjantain ei syäty muut ruokaa, ku mämii kaurasleivän kans. Lehmii ei juotettu sinä päivän. Koko päivän ei käyty toisis talois, vaan aamupäiväl kirkos ja illal luettii Kristukse kärsimise historiaa ja laulettii piinavirsii.

Ulvila. HAKS 4447.1935

 

 

Ei pyöritystä

Ei kyläilyä

Pääsiäisen edellisenä torstaina ei saanut tehdä mitään työtä pyörittämällä. Jos niin teki, tulivat kotieläimet pyärätautiin ja kotihaltijat kävivät epäsuosiollisiksi.

Töysä. Peltonen, Erkki 192.1925

Pitkäperjantaina ei saanu mennä kyllään, naapurin väki pani sikalättiin.

Lieto. HAKS 5358.1935

Piiskaa

Verimakkaraa

Pitkänäperjantaina ei kukaan saanut liikkua missään paitsi kirkossa. Toiset fyrrykyrölääseet (vähäkyröläiset) tapasivat aamulla aikaisin piiskata kaikki lapsensa.

Vähäkyrö. HAKS 5165.1935

Pitkäperjantaina ei saanut keittää koko päivänä mitään. Kaikki ruoka keitettiin edellisenä päivänä ja varattiin sitä runsaasti. Verimakkara oli pitkäperjantain samoin kuin pääsiäisenkin ruokaa. Aurinko oli veripunainen pitkäperjantaina.

Kuhmalahti. HAKS 4845.1935

Haukea

Siunaaminen

Hauki oli pitkäperjantain kala. Kellä ei kalaa ollut, niin se keitti ohrapuuroa. Ei lihaa syöty, ei maitoakaan kapavelliin pantu, kun se oli Kristuksen piinapäivä.

Hailuoto. Paulaharju, Samuli 5746.1912 < Nikun Anni-Kreeta

Pitkäperjantaiyönä nähtiin noitien lentävän myllyihin punnitsemaan keräämiään karvoja. Jos silloin kun näki noidan kulkevan, siunasi, putosi noita maahan, jos kirosi, kohosi se yhä korkeammalle.

Kiikala. Kallio, Niilo 2947.1914

Puuluukku

 

Pitkäperjantaiyö oli noitien liikkumisaikaa. Ne eivät näyttäytyneet, mutta niiden tiedettiin lentävän uuniluudan päällä. Jos tällöin pihaton ovessa oli puuluukku, eivät noidat päässeet sisälle, mutta rautaluukku ei niitä pidätellyt.

Kiikala. HAKS 28199 1944

 

Noidat kirkossa

Ei saa saunoa myöhään

Kun pitkäperjantai- ja pääsiäisaamuna pistäytyy väkkärin vaseman käden alatse kirkkoon silloin kuin hän avajaa kirkon oveja, niin silloin näkee kirkossa kaikki ne, jotka paastonaikana ovat trullailleet, istuvan takaperin penkeissä ja mustia piruja olkapäillä.

Laihia. Et.-Pohj.Nuoriso. 34.1886

Kun eräässä talossa mentiin pitkäperjantaina aattona myöhään saunaan, niin vesi muuttui vereksi.

Viljakkala. Säkki, Pauliina 397.1936

Liiterin katolla

Kahleita

Kun pitkäperjantai-iltana puhumatta kuuntelee kolmasti muutetun huoneen katolla, näkee mm. Hiiden väkeä. Se on valkoisissa vaatteissa. Kertoja oli kerran palvelijana ollessaan kuuntelemassa pitkäperjantai-iltana vanhan liiterin katolla. Kuului kovin karjan ammumista ja "semmoista puheen mulinaa". Seuraavana syksynä kuoli melkein koko talon karja.

Viljakkala. Mattila, M. 429.1931

Trullin saa kuulla jos menee pääsiäisyönä kirkkomaalle tai sellaisen huoneen katolle, joka on kolmannella tilalla. Sellaiselta katolta kuuli yksi mies kahleitten kalsketta, joutuikin vielä samana vuonna Korsholmaan. Samoin oli yksi kuullut lautain läiskyttelemistä ja naulain nakutusta. Kuoli samana vuonna.

Etelä-Pohjanmaa. Koskimies, A. V. 141. 1930.

Takomista

Kaivon kannella

Marsin Maija kuunteli Pertaan muorin kanssa pääsiäisyönä. Rannassa oli niin taottu kuin ruumisarkkua. Päivä alkoi valjeta ja se rutisi vaan rannassa. Oli kesällä hukkunut sitten joku.

Hailuoto. Paulaharju 5773. 1912.

Pitkäperjantain yönä istuivat tytöt kaivon kannella selät vastatusten. Jos kuului vasaran iskuja, tiesi tämä kuolemaa, jos taas viulun soittoa, tiesi se häitä.

Vihti. Heino, A. 1975.1938

Metsä kaatui

Lapsi lukijaksi

Kertoja oli ollut pääsiäisyönä Kurun Aureessa Talasojan aitankatolla kuuntelemassa. Hän näki kuinka metsää kaatu, isoo ja pientä. Lähiviikkoina sitten kuoli naapureista kolme vanhaa ja kuusi lasta.

Virrat. Virtain Vaskiveden nuorisoseura 23. 1945. < Nikodeemus Purra, s. 1869

Kun lapsi tulee sellaiseksi, että sitä voi viedä kirkkoon, pitää sitä kuljettaa siellä kolmena vuonna aina pitkäperjantaina, muina pyhinä ei, niin lapsesta tulee hyvä lukemaan.

Lammin-Koski. Leino, A. 89.1883

Aviomiehen raittiudesta

Aurinko

Jos tahtoo saada tietoa, saako juopon miehen, on pitkäperjantai-, vapunpäivä- tai juhannusyönä riisuttava itsensä alasti, laistava huoneensa ja asetettava sinne kolme pöytää, joille on asetettava yhdelle viinapikari, toiselle kaljapikari ja kolmannelle vesipikari. Kohta tulee haamu ja juo niistä yhden. Jos se juo viinan, tulee juoppo, jos kaljan - kohtuullinen, veden - raitis.

Ikaalinen. Korhonen, V. 19.1894

Pitkäperjantaiaamuna katseltiin auringonnousua. Sen väristä katsottiin oliko pahaa vai hyvää tulossa.

Mäntsälä, HAKS 5080.1935

 

 

Harakat muissa töissä

Imetetty

Pitkäperjantain aamupäivällä ei näkynyt yhtään harakkaa. Ne olivat noitaämmiä kyydissä kaikki.

Muurla. Vilho Saariluoma 797.1912

Sellai ihmii, joka lapsena on syönny kolmena pitkäperjantaina tissiä, niin sellai ihmii, jos sitte isona toivoo toisele jotaki pahaa, se onnistuu aina.

Orimattila (<Hollola). Järvinen, A. 613.1938

Voionni

Trullin paljastaminen

Joka tahtoo saada hyvän maito- ja voionnen, hän pitää joulu-, pitkäperjantai- ja pääsiäisöinä klo 12 mennä toisen talon navetan akkunan alle, pistää kirnunmäntä akkunasta sisälle ja yhdeksään kertaan vetää sitä siinä edestakaisin samalla lausuen: "Sinne hera, tänne maito ja voi!".

Oulu. Leino, A. 239.1891

Kuka on trulli, saadaan tietää, kun pääsiäislauantaina nimitetään kivi kullekin, jota epäillään - kivet otetaan saunan kiukaalta ja pannaan erikseen - aamulla valellaan näitä kylmiä kiviä vedellä, jonka kivi kihajaa, se on trulli.

Laihia. Kotkanen, Juho 413.1887

Kokko

Suolarae

Kokonpoltto on yleinen tapa. Sitä poltetaan pääsiäislauantaina ja varsinkin nuoriso kokoontuu kokonpolttoon. Kun yksi "pääsiäisvalakia" on poltettu, riennetään toiselle. Jos joku "pääsiäistrullia" kuullessaan kuulee lautain läiskettä, saa odottaa sinä vuonna kuolemaa.

Kauhajoki. Kuusi, Maija (HAKS) 4560.1935

Kun emäntä pääsiäsilauvantai-iltana asettaa suolapalasen kutakin henkilöä kohtaan eli kunkin henkilön nimelle, ja jonka suola on aamulla sulanut, niin hän ei näe seuraavaa pääsiäistä.

Isokyrö. Nurmio, M. 57.1888

Munaonni

Auringon leikki

Pääsiäsihuomenelt mentti persettäs myät navettohon mulli pussi pitelemä. Sitt löytti linnu munni.

Pyhämaa. Laiho, Lauri 3469.1936

Alasti piti "helekutella kolomen sonnin kelekkuja" pääsiäsiyönä, niin näki yrkämiehensä.

Hailuoto. Sanak.säätiön välityksellä. (Jouko Paavola) 912.1950

Auringon uskottiin pääsiäisaamuna tanssivan ilosta, koska Vapahtaja silloin oli noussut kuolleista. Sen iloitsemista ja säteilemistä käytiin varta vasten katsomassa.

Heinola. Marjakorpi, T. 43.1910

Helsingis käytii Alppilas pääsiäisaamun kattomas, kun aurinko leikkii. Mä olin palvelukses Helsingis.

Merikarvia. Laanti, Aili 1109.1936

Mies se pääsiäisenä päästää

 

Pääsiäsisunnuntain kävi nuoriväki kirkos. Sielt päästyy ajettii kilpaa jäät pitki, jos keli oli sopiva. Rikkaitten hevoset kyl jaksovat kilpail, senvuoks sanottiiki: "Joka mies joulun kilpaa. Se mies, ken pääsiäisenä."

Ulvila. Kettunen, Liisa (HAKS). 4449.1936.<J. Kulmala

 

Joka sontiainen se jouluna kirkollen ajaa, mutta se on mies, joka päästää pääsiäissä.

Lehtimäki. Nieminen, Juho c) 145.1909.

Pääsiääsenpyhinä ei miästen saa mennä kylhän, nottei häriät kesällä ottaasi niistä huanua esimerkkiä.

Lapua. Hautamäki, O.K. 93.1935

Pääsiäiskellojen soitto

Lehmien kellot

Kun pääsiäisenä puoliyön jälkeen ehti ennemmin kelloa soittamaan toisten akkunan alle, hän sai ensimäiseksi kesätyöt tehdyksi.

Heinola. Kekkonen, V. 114.1913

Pääsiäisenä kellot kaulaan, kekrinä naulaan. Näin oli sanottu ennen lehmäin kelloista, jotka piti pitää kaulassa välttämättä pääsiäisestä kekriin asti.

Rantsila KRK 227. Toppila, J. 1240.

Kellokasta seuraamaan

Kirnun parantaminen

Kun lehmät haluttiin kesällä seuraamaan kellokasta kotiin, keitettiin ensiksikin haude, jonne lehmän kellot oli upotettu. Pääsiäisaamuna otettiin ne pois ja pantiin lehmien kaulaan. Kellokkaan kello otettiin täyteen haudevettä, jota vasemman olan yli kaadettiin lehmän korvaan. Seuraus oli se, että lehmät seurasivat kellokasta.

Pyhäjärvi O.l. HAKS 953.1928

Kun on sellaanen kirnu, jol ei tuu voita, niin pitää pestä sen kirnun uurella vihralla ja nakata sen vihran sitte, menhön ja kirnun pitää panna seiphän nenhän, sellashen paikhan johon on hyvin vahva väen kulku pääsiääsyänä, niin sitte sillä kirnulla tuloo paljo voita.

Isokyrö. Brandt, H. 346.1889 (vaikea käsiala!)

Noidan näkijäksi

Noidat kirkossa


Jos joku on pannut huomaamatta toisen jalan sukan nurin jalkaansa tai paidan väärin päin päälle, niin se näkee ne noidat.

Pöytyä (<Vahto). Vihervaara, E. 1977.1911

Pääsiäisaamuna istuvat noidat kirkossa kiulu päässä, etteivät kuule mitään (jumalanpalveluksesta).

Pöytyä (<Vahto). Vihervaara, E. 1976.1911

Sonnan voima

Lentoon

Sonnan pilaaminen toisen talon navetossa ja sen voiman siirtäminen omaan navettoon: Pääsiäisauttona otetaan kaksi kuusenoksaa toisen talon navetosta ja viedään ne omaan navettoon.

Mouhijärvi. Hannus, F. V. 140.1889

Talliluuta mäntyineen otettiin jaljain väliin ja vietiin kolmen tien ristiin ja istuttiin sen päälle. Kumartaen neljään ilmansuuntaan sanottiin: "Huis hais ilmaan, ei kiviin eikä kantoihin." Niin pääsi lentämään muiden noitien kanssa.

Ulvila. Schultz, Elin (HAKS) 5207. Kert. Hanna Jokinen, 58 v. 1935.

Villojen punnitus

Kirkon ovella

Laskiasyönä trullit alko kulkea kerittemässä lampaiden päistä ja mahan alta villoja ja lehmistä karvoja. Ne tekivät sitä joka yö pääsiäiseen asti. Ensimäistä pääsiäispäivää vasten yöllä on trullit myllys niitä punnittemas ja sielä on myöskin trullijen haltia. Jolla on vähemmän villoja, niin haltia lyö sitä puntarilla selkään ja sano, että "tupi tieraa, tupi tieraa".

Kankaanpää. Kankaanp. Kansanop. 237.1916

Pääsiäisaamuna mentii kattoo, jos aurinko hyppii, ko se nousee. Ja sit mentii kattoo kirkoll, kuka ensimäiseks oli kirko ove takan. Sillä se, joka oli ensimäine, siit tiedettii, et se o ollu laskiaisen trullina.

Kankaanpää. Hämeenlinnan alakoulusemin. 5757.1935

Talikoksi

Hevonen meni

Elinmäellä kauan aikaa sitten pitkäperjantaiyönä tuli renki kylältä kotia. Meni käymään karjatassa ja huomasi uuden talikon, potkaisi sitä, että haara meni poikki. Seuraavana päivänä oli naapurin emännältä jalka poikki. Hän oli ollut taikomassa ja muuttanut itsensä talikoksi.

Anjala. KRK 134. Pelkonen, E. 60.

Noin viisikymmentä vuotta sitten vietiin Kouvolan torpasta Lustin hevoselta pääsiäisyönä harja, hevonen tämän jälkeen alkoi sairastella ja täysi tappaa.

Lohja. KRK 56. Vuorio, Hilda 11.

Noidan tihutyö

Valkea takassa

Noin 40 vuotta sitten oli kotonani Hauhon Kokkilan Köykällä pääsiäisyönä tuotu verinen lihan roitti supputiinun (apeastian) päälle ja tahrattu lehmän selät ihmislannalla. Yksi lehmä oli sairastunut sen jälkeen. Epäiltiin Vitsiälän noitaa. Kalvolan Heinussa oli noita Hyrsyn Fia, joka ei koskaan ostanut urosporsasta.

Hattula. KRK 59. Koskinen, Toivo 43.

Pääsiäisyönä piti pitää valkiaa takassa kahteentoista asti. Niin rulli ei päässyt sivu, vaan piti sen tulla tupaan. Siitä nähtiin kuka oli rullina. Viita-Maija kun oli rullina, oli tullut tupaan, oli täytynyt tulla, kun oli tuli takassa.

Perho. Paulaharju, S. 13545. 1930. Mp. 1928

Rulli nähty!

Noidilta välttyminen

II pääsiäispäivä oli tanssipäivä. Nuori väki kuunteli silloin "rullia". Se keritsi puoli lammasta käynnillään. Mäkelän Konsta oli nähnyt sen lentelevän luudan varrella.

Vimpeli. HAKS 4892. 1935.

Jos heitti saunasta tultuaan vihdan saunan katolle yli pään, ei noita voinut tulla taloon.

Maaria (<Kuusisto) Hämeenlinnan alakoulus. 6272. 1938.

Veitsi

Tervaristi

Pääsiäisyönä pannaa veitti omiton oven päälle, ettei noita sisää pääs.

Porvoon pit. Tuomala, J. E. 46. 1890.

Kun pääsiäisyönä tekee tervaristin navetan oven päälle, niin voi estää, ettei voida noitua karjaa.

Veteli. Nurmio, M. 94. 1888

Renki myllyssä

Rullilla vaikeaa

Eräs renki oli ollut kylliksi rohkea ja mennyt yöksi tuulimyllyyn kätkeytyen jyvärattiin, mutta puolen yön seudussa, kun rullien pää sinne tuli, niin se oli alkanut heti nuuskia nurkkia ja hokenut, että "ristityn veri haisee". Ja lähtö sieltä rengille oli tullut.

Evijärvi. KRK 178. Järvinen, M. 37.

Kerran oli rulliämmä lentänyt yli Oulun läänin pääsiäisyönä pirun tykö juhlimaan. Hän oli mennessään huutanut: "Voi mun päiviäni, pian päivä jo nousee, Salo ja Kempele käymättä ja Limingan kevolle kenkäni jäi."

Rantsila. KRK 226. Toppila, J. 612.

Lehmät

Kanat

Että lehmät pysyivät terveinä, täytyi ne pääsiäisenä lypsää takaperin.

Pori. Porin tyttölyseo 5083. 1938.

Kun pääsiäisenä kanat ajaa uuniluudan kanssa alas orrilta, niin ei ketut vie kesällä.

Hämeenkyrö. Mattila, M. 42. 1913

 

Siat

Mikä eläin olet?

Jos pääsijäisyönä pestään sijan silmiä uuniluudalla samalla lausuen: "Sika sokeeks, aita sakeeks", niin siat eivät tuppaa kesällä pahantekoon.

Oulu. Leino, A. 206. 1891


Minkä elävän pääsiäisaamuna näkee, siitä voidaan päättää, minkä tapainen seuraavan pääsiäiseen saakka on. Hevonen ja pienet linnut tietävät hyvää, kissa varis ja harakka mm. pahaa.

Kustavi. Kallio, Niilo 2501.1914

Kissa

Lintu

Jos pääsiäisaamuna ensimmäiseksi kun nousee ylös, näkee kissan, tulee vanhapiika, jos linnun, menee naimisiin sinä vuonna.

Pori<Kauvatsa. Porin tyttölyseo 3093.1936.

Jos pääsijäisaamuna ensimmäiseksi näkee kissan, on sinä vuonna uninen ja laiska, vaan jos ensimmäiseksi näkee linnun, on vilpas ja ahkera.

Hollola. Leino, A. 15. 1883

Tyttö

Tulevan kuva

Pääsiäisaamuna kans moni nuar tyttö kävi akkunaan kattelee, sillä henkilön, jonka silmät ensiks huomaa, hänen tapainen on katselija koko vuoren.

Hausjärvi. HAKS 4527. 1935.

Piti pimeässä huoneessa kysyä yhdeksän kertaa peililtä: "Kuka on tuleva morsiameni, kuka on tuleva sulhaseni?", ja peili vastasi näyttämällä "tulevan" kuvan.

Keuru. Viitanen, Alma KRK 51: 155. 1935.

Morsiamen näkeminen

Sulhasen näkeminen

Kun pääsiääsyänä kattoo yhreksästä ovesta ja viimmeseksi kattoo siihen huanheshen, johna makaa, niin näköö morsiamensa eli yrkämiehensä.

Ylistaro. Brandt, H. 385. 1889.

Kun pääsiäistä vasten yöllä lakaisee rikat perälle päin ja kantaa ne kolmen tien ristille. Niin sulhanen tulee hahmossaan sinne.

Isokyrö. Nurmio, M. 79. 1888.

Sika ennustaa

Tietävät lastut


Pääsiäisaamuna potkaistiin ennen auringonnousua sikaläätin ovea. Jos sika mörähti, sai sinä vuonna puolison; ellei, niin jäi ilman.

Keuruu. Salokannel, A. 193. 1911.

Halko pääsiäisyönä puurantteen viereen lumen sekaan niin sievästi, jotta vähä näkyy, ja 3 lastua päälle. Joka lastulla oli merkki. Yksi merkitti kuolemaa, toinen häitä, kolmas sairautta. Mikä lastu oli yöllä kavonnut, se tapahtui. Tyttönä tavattiin tehdä.

Hailuoto. Paulaharju 5778. 1912.

Toiveet toteutuvat

Päivetyksen esto

Pääsiäisaamuna mennään puhumatta nuttu nurin toisessa jalassa kenkä, toisessa ei, varhain aamulla ennen auringonnousua korkealle mäen typpyrälle. Siellä hiljaa odotetaan auringon nousua. Juuri kun aurinko pilkistää, tulee toivoa itselleen jotain, joka sitten toteutuu.

Porin mlk. HAKS 4387. 1935.

Pääsiäisyönä ennen variksen laulua pesee virtaavassa vedessä kasvonsa, niin ei päivety.

Pyhäjärvi O.l. Malila, Saimi 147. 1936.

 

Käärmeet

Leikit

Pääsiäisaamun ei saa nousta ylös ja astuu laattialle paljain jaloin, muutoin saa suvell pelätä kärmeit.

Porvoon pit. Tuomala, J. E. 55. 1890.

 

 

 

Pääsiäisenä hypittii hypillautaa ja sit lyätii filppuu ja noppaa niin kauhjast. Noppa oli semmonen kova, ku pantii lauran pääl ja lyätiin kepil. Filppu oli piäni, ja sitä lyätiin kalikal.

Pyhäjärvi U.l. T. Vuoristo 272. 1946. < Alina Aaltonen, 71 v.

Koivun runkost tehtii kiikku, jos sitt pääsiäisen kiikkuu leiskuttii.

Ulvila. HAKS 4448. 1935.

Nahkahelluntai

Juhlat

Päässiäisen tiätä jo helunta ilman. Jos on paitapäässiäinen (lämmin), nii on nahkahelunta, mut jos on pirttipäässiäinen, nii sit on paitahelunta.

Nousiainen. Leivo, Frans 1169. 1930.

 

Laskiainen lapset tappaa,
pääsiäinen päähän nappaa,
helluntai hengen ottaa,
juhannus juhlan tuop.

Sippola. Permanto, Elvi 316. 1937.

Naiminen

 

Jok ei Mariana makaa,
ei se pääsiäisenä tee pesää,
eikä koko kesänäkää saa ketää.

Sanotaan tytöistä.

Kurikka. Paulaharju 12786. 1920.