Vainajat

Kekrinä uskottiin vainajien, haltijoiden tai pyhien miesten olevan liikkeellä. Heidän vierailuunsa saatettiin valmistautua esimerkiksi lämmittämällä sauna, siistimällä se ja antamalla pyhien miesten kylpeä ennen kuin oman talon väki pääsi saunaan. Sillä aikaa, kun väki saunoi, saattoivat vieraat viipyä emännän heitä varten kattaman pöydän ääressä, jonne talonväki itse siirtyi saunan jälkeen. Tässä vaiheessa pyhien miesten ajateltiin poistuvan tyytyväisinä. Ruoka saatettiin jättää myös koko yöksi pöytään, jotta tuonpuoleisesta saapuvilla vierailijoilla olisi mahdollisuus nauttia talon antimista. Joillakin alueilla ruokaa jätettiin myös uhriksi vanhan puun juurelle.

Kekrin yliluonnollisia kulkijoita nimitettiin muun muassa Vehmersalmella keyrittäriksi mutta samaa nimitystä saatettiin käyttää myös tämänpuoleisesta peräisin olevista kulkijoista. Tavanomaista kyläilyä ei kuitenkaan katsottu pelkästän hyvällä, vaan sanottiin kuten Ristijärvellä: ”Vie mieli männeiltä, syö peä märänneiltä, mää kekrinä kylään.”

 

Kekriksi l. köyriksi keräsivät paimenpojat suuren kasan tuoreita havuja, jotka illalla sytytettiin. Se, joka kekripäivänä viimeksi nousi vuoteesta, jäi "köyriksi". Hänet työnnettiin hetkeksi savuavien havujen päälle. Tuhassa paistettiin perunoita. Niitten nokisilla kupeilla "köyriksi" jäänyt noettiin mahdollisimman mustaksi.

Kymi, Hämeenlinnan alakoulusem., Vuokko Lanki 4591.1935