Halloweenin suomalaisesta nimestä ja ajankohdasta

Olennainen osa juhlan sopeutumista uuteen kulttuuriin on sen nimen ja ajankohdan määritteleminen. Siinä missä Valentine’s Day kääntyi kätevästi ystävänpäiväksi, on halloweenille ollut huomattavasti vaikeampaa löytää suomalaiseen suuhun sopivaa nimeä. Ehdokkaita on kyllä löytynyt. Muun muassa haamuaatto, kurpitsajuhla ja kummitusjuhla ovat esiintyneet mahdollisina vaihtoehtoina, mutta mikään niistä ei ole tarttunut yleiseen kielenkäyttöön. Vuosien varrella halloween tuntuu säilyttäneen oman nimensä sen verran vankasti, että sitä saattaisi olla tässä vaiheessa enää hankala lähteä muuttamaan.

Suomalaiset mieltävät halloweenin usein pyhäinpäivän yhteyteen kuuluvaksi juhlaksi, mikä aiheuttaa helposti ristiriitoja juhlien erilaisten luonteiden vuoksi. Halloweenia onkin ehdotettu vietettäväksi joko pyhäinpäivän aattona tai alkuperäisellä paikallaan eli lokakuun viimeisenä päivänä. Myös pyhäinpäivää edeltävä viikonloppu on saanut paljon kannatusta, sillä näin halloweenin erottaa pyhäinpäivästä kokonainen viikko, eikä erilaisten juhlintamuotojen aiheuttamia kiusallisia ristiriitatilanteita pääse syntymään.

 

Pyhämiäspäivä on suur syksyjuhla, silloin jo on viimmiestkin kesätyät tehty ja toisin vuasin lum maassa. Pyhämiäspäiväst pääsee palvelijat vapaaks, eli niinkun sanotah riiks, ja siit alkaa riiviikko palvelijoille, joka ol ennen rengismiähil yks viikko ja piijoil toisil yks ja toisil kaks viikkoo.

Elimäki, Antti Kujala 457.1915