Amerikkalainen halloween

Halloween on Yhdysvalloissa ja Kanadassa eräs vuoden suurimmista karnevaaleista ja myyntisesongeista. Se tarjoaa niin nuorille kuin vanhoillekin tilaisuuden naamioitumiseen ja tavanomaisesta arjesta irtautumiseen. Juhla-asut vaihtelevat ammattipuvuista fantasiamaailman kummajaisiin ja satuhahmoista kauhuun. Jokaisella on mahdollisuus esitellä halloweenina uusia puolia itsestään tai vaihtoehtoisesti toteuttaa unelmiaan naamioleikin keinoin.

Osa ihmisistä koristelee myös talonsa, muutamat hyvinkin taidokkailla ja monimutkaisilla koristeilla, jotka pääsevät ilahduttamaan naapurustoa vuosi toisensa perään. Taloista saatetaan myös koristella kokonaisia kummitustaloja, joista väki voi etsiä halutessaan kauhuelämyksiä. Lapsille tärkeintä halloweenissa lienee kuitenkin mahdollisuus kiertää naapurustoa karkki tai kepponen -kierroksella. Vanhemmille juhlijoille tärkeämpiä ovat kodeissa ja ravintoloissa järjestettävät naamiaisjuhlat ja tietenkin karkin jakaminen ovella vieraileville kummajaisille.

 

Ja sitten ruettiin leikkimään. Oltiin sokkosilla, majasilla, räkäkirnusilla, työtä ja työkaluja ja vaikka millä leikkisillä. Kyllä siinä kävi naurun rähäkkä kun leikittiin. Istumaleikkien jälkeen ruettiin jytyä jauhamaan tyttö ja poeka yhessä yks pari kerrallaan, kun se vaatii niin paljo tilaa. Jytyn jauhaminen on semmosta, että kaksi henkeä ottaa toestensa käsistä kiini ja heittäytyy rennoksi taakse päin ja rupeevat pyörimään ja pyörivät niin kauvan kun piä pyörryksissä juoksevat ja lentävät johonkin nurkkaan. Sitten rupee toenen pari ja sitä tehen niin kauvan kun kaikki on jauhaneet. Sen jälkeen ruetaan piiriin eli piiriä pyörimään ja laulamaan piirilauluja. Piiriä pyörittiin niin, että tehtiin niin iso piiri kuin tupaan sopi, tytön vieressä oli poika ja pitivät käsistä kiini ja siinä hiljalleen pyörittiin ympäri ja laulettiin piirilauluja. Kun oli piiriä pyöritty tarpeeks asti, ruettiin jo lähtöä tekemään. Usein venyivät kestit niin pitkään, että olivat jo taloissa ylläällä, kun piijat plasi. Mutta kun palveliat oli jo vapaat, saivat he rauhassa nukahtaa, ottaa sitten tili ja lähteä pois. Köyri olikin niin ototettu aika, että sitä jo viikkoja ennen laskettiin, että montako herätystä on kööriin männessä ja montako syöntiä ym. Eikä syytä sitä oottannae kun oli tiossa köörikestit ja riiviikko. Köörkesteissä ei ollu tapana tanssia, joskus niissä tanssiakin taijettiin. Sillä kestihuone oli siihen tarkoitukseen pieni eikä pelimannia kehattu puuhata.

Kiuruvesi, Juho Nivalainen KRK 109:988.1935-36