Voipaalan kummitukset – kirjoituskutsu pääkaupunkiseudun aaveista

Koskaan ei tiedä, missä kohtaa seuraavan jännittävän kummitustarinan. Näin kävi itselleni, kun istahdin heinäkuussa kampaajan tuoliin. Keskustelu ajautui helsinkiläisiä kummitustarinoita käsittelevään tietokirjaan, jossa olin toisena kirjoittajana vuonna 2018. Yllättäen kampaajani alkoi kertoa lapsuutensa asuinympäristöstä, Valkeakoskesta ja erityisesti Voipaalasta ja sen kummituksista. Tarina oli niin mielenkiintoinen, että heti päästyäni kotiin laitoin hakukoneen laulamaan. Paljastui, että Voipaalan kummitukset ovat omalla alueellaan hyvin tunnettuja, ja heistä on kerrottu 1900-luvun alusta lähtien.

Voipaala on Valkeakoskella, Sääksmäen Rapolan harjulla sijaitseva kartano, jonka päärakennuksessa sijaitsee taidekeskus. Nykyinen kartanon päärakennus on rakennettu 1912, mutta tilan historia ulottuu vähintäänkin 1500-luvun lopulle. Kartanon päärakennuksella on tapahtunut useita selittämättömiä tapahtumia. Nenetsitaitelija Anastasia Lapsui oli valmistelemassa näyttelyään, kun hän huomasi vanhemman rouvan tarkkailevan häntä suuren kotarakennelman oviaukosta. Harmaa-asuinen nainen on nähty useamminkin kartanolla, ja häntä on nimitetty ainakin 1970-luvulta lähtien neiti Nervanderiksi. Kartanon omisti 1800-luvun puolessa välissä Nervanderin suku ja naiseksi tulkittu hahmo saattaa olla joku suvun jäsenistä. Harmaa neiti esiintyy useiden kummituskollegoidensa tavoin muutosta enteilevänä hahmona. Kartanossa asunut Helvi Ilkka on kertonut Kari Rydmanin mukaan, miten hän lapsena näki harmaapukuisen naisen asettavan hatun päähänsä, ottavan hansikkaansa ja lähtevän. Toisen tarinaversion mukaan tyttö olisi seurannut naista ja pelastunut tämän takia talossa samaan aikaan syttyneestä tulipalosta. Kun uusi päärakennus oli valmistunut, näki Ilkka samaisen neidin tulevan sisälle ja riisuneen hattunsa ja hansikkaansa. Rouvan lisäksi kartanolla on kuultu omituisia ääniä, kuten askeleita tyhjistä huoneista ja riitelyä, jota ovat olleet todistamassa niin talossa työskennellyt talonmiespariskunta sekä talossa elokuvaa tehnyt ryhmä. Työntekijät ovat myös aistineet läsnäolon tunnetta ollessaan yksin kartanontiloissa.

Kartanon pihamaalla on nähty sotilaita, jotka kulkevat väsyneinä laahustaen vanhoissa vaatteissaan. Lähellä olevan asuinrakennuksen asukkaat ovat kertoneet joukkion kulkevan tiettyyn aikaan näkymättömissä heidän asuntonsa lävitse, ainoastaan sotilaiden vaatteista tulevat äänet ja joukon askeleet kuuluvat muutoin hiljaisessa talossa. Yhtenä syynä Voipaalan aktiivisuudelle arvellaan olevan paikalla mahdollisesti sijainnut rautakautinen kalmisto, jonka jäänteitä olisi mahdollisesti löytynyt kartanon silloisen päärakennuksen kellarista 1600-luvulla. Alueella sijaitsee muitakin mielenkiintoisia (esi)historiallisia kohteita, kuten Rapolan muinaislinnan jäänteet, joihin pääsee tutustumaan muinaispolkua pitkin.

Helsingin henget -teoksen kansi.

Pääkaupunkiseudun kummituksista on julkaistu useita teoksia, mutta edelleen vanhoista rakennuksista, historiallisista paikoista ja uudemmista lähiöistä kerrotaan kummitustarinoita, jotka eivät ole vielä päässeet lukijoiden uteliaiden silmien eteen. Kummitustarinat tuovat lähiseutuun jännittävän näkökulman, vaikka kummituksiin sinällään ei uskoisikaan. Mikäli tiedät tai olet kuullut pääkaupunkiseutuun liittyvästä kummitustarinasta ja haluat jakaa tarinasi, voit lähettää sen osoitteeseen obskuriteettikabinetti[at]gmail.com. Tarinaa käytetään mahdollisesti tulevan kummituksista kertovan tietokirjan aineistona ja siinä tapauksessa otan yhteyttä tarinanlähettäjään.

Karolina Kouvola

Lähteet:
https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/voipaalan-taidekeskus-keskittyy-kuviin-mutta-kehittaa-samalla-tilojensa-monipuolista-kayttoa-203047/
https://retkipaikka.fi/saaksmaen-rapolanharjun-muinaislinna-ja-voipaalan-kartano/
https://www.saaksmaki-seura.fi/saaksmaki-seura/saaksmaki-lehti/artikkeleja/voipaalan_kummitukset/

Karolina Kouvola on tutkija ja tietokirjailija. Hän valmistelee väitöskirjaa Helsingin yliopiston uskontotieteen oppiaineeseen Suomen rannikkoalueen ruotsinkielisestä rahvaanuskosta. Häneltä on ilmestynyt mm. kirjat Sodan kuningattaret – Amatsoneista valkyrioihin (SKS 2019) ja Soturit – Assassiineista samuraihin (SKS 2917) ja Helsingin henget – Opas aaveiden pääkaupunkiin (yhdessä Vanessa Kairulahden kanssa, SKS 2018).

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *