Vantaa – enemmän kuin osiensa summa?

Heureka, Jumbo, lentokenttä, Ikea. M-juna, bussi nro 731, kehärata. Koti, lähikauppa, kirjasto, koulu. Myyrmäki, Tikkurila, Sotunki, Askisto, Riipilä, Länsimäki.

Vantaa on suomalaisten kaupunkien keskuudessa kiinnostava yhdistelmä vanhaa Helsingin maalaiskunnan perintöä ja urbaania kasvukeskusta pääkaupungin kupeessa. Vantaan kaupunkiajan historia alkaa vuodesta 1974, jolloin Vantaan kauppala, entinen Helsingin maalaiskunta kohotettiin viimein kaupungiksi. Samalla sai päätöksen pitkään jatkunut pohdinta siitä, mitä osia maalaiskunnasta tulisi yhdistää pääkaupunki Helsinkiin. Tilanne ratkesi Vantaan itsenäisyyteen. Vantaalaisen kaupunki-identiteetin ja vantaalaisuuden kehitys saattoi alkaa.

Millaista on elää Vantaalla? Tämä on avainkysymys, joka esitetään entisille, nykyisille ja tuleville vantaalaisille Vantaalainen elämä -muistitietokeruussa.

Vantaan kaupunki täyttää 50 vuotta vuonna 2024. Juhlavuotta varten tehdään parhaillaan kaupunkihistoriallista tutkimusta, ja osana hanketta ovat muistitietokeruut. Nyt Vantaa50-historiahanke kerää vantaalaisten muistoja kotiseudustaan ja elämästään kaupungissa sekä laajemminkin vantaalaisuudesta. Keruun järjestävät Vantaan kaupungin historiatoimikunnan Vantaa50-historiahanke ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Siihen voi vastata 15.6. asti.

Voisi kuvitella, että ihmisten elämä kaupungeissa olisi suurin piirtein samanlaista. Asukkaiden elämäntarinat tuovat usein esille nimenomaan paikkakuntien ominaispiirteitä. Tämän osoitti esimerkiksi edellinen, vuonna 1978 toteutettu muistitietokeruu elämästä Vantaalla. Keruu oli osa suomalaista elämäntapaa käsitellyttä laajaa tutkimushanketta. Vuonna 1978 innokkaita vantaalaisia vastaajia oli 137, ja iältään he olivat 12-vuotiaasta lähes kahdeksankymppiseen kirjoittajaan. Aineistoa käytti tutkimuksessaan muun muassa sosiaalipolitiikan professori J. P. Roos. Nyt järjestettävä keruu on jatkumoa vuoden 1978 keruulle.

Vernissarock Tikkurilan vernissatehtaan pihassa sunnuntaina 26.5.1985. Tapahtuman päätteeksi vantaalaiset nuoret valtasivat rakennuksen Vantaan elävän musiikin yhdistys Velmun johdolla. Valtaus johti monien vaiheiden jälkeen siihen, että Vernissasta tuli vantaalaisten nuorten monitoimitalo.
Kuva: Matti Luumi, Vantaan Kaupunginmuseo.

Yleensä ihminen sitoutuu asuin- ja kotipaikkaansa, joka määrittää monia arkisen elämän piirteitä. Miten hyvin sujuu liikkuminen paikasta toiseen? Millaiset ovat harrastusmahdollisuudet ja vapaa-ajan vieton tavat lähiympäristössä? Missä lähikoulu tai -päiväkoti sijaitsee ja millainen sosiaalinen yhteisö muodostuu kavereiden tai naapureiden kesken? 1970-luvun muistitietokeruussa korostui Vantaa lapsiperheiden ja uutuuttaan kiiltävien kerrostaloasuntojen kaupunkina. Entä millainen on 2020-luvun Vantaa?

Vantaalainen elämä -muistitietokeruu on ainutlaatuinen mahdollisuus kertoa omasta jokapäiväisestä elämästään. Vastaamalla muistitietokeruuseen vantaalaiset tuottavat tutkijoille materiaalia, jonka kautta avautuu kurkistusaukko ihmisten aitoon elämään, hyvine ja huonoine puolineen. Historiantutkimukselle tällainen materiaali on arvokasta, sillä tutkijoilla riittää aivan varmasti kaupungin hallinnon ja päätöksenteon tuottamaa aineistoa. Se ei kuitenkaan kovin kattavasti kerro asukkaiden omista kokemuksista.

Asuntomessut järjestettiin Vantaan Kivistössä kesällä 2015. Kaarevaan muotoon rakennettu messualue oli esimerkki tiiviistä, modernista kaupunkirakentamisesta. Tapahtumassa vieraili lähes 140 000 kävijää. Kuva: Stella Karlsson, Vantaan Kaupunginmuseo.

Vantaa50-historiahankkeessa on koottu kysymyspatteristo, jonka tarkoituksena on herätellä kirjoittajaa. Vastaustapa on kuitenkin täysin vapaa. Vuonna 1978 eräs elämäntarina oli kirjoitettu kalevalamittaan:

Mie asun tässä kylää
kaupungiksi kutsutussa
nähnynnä oon sen kasvun
vuosiloihen vieriessä
mikäpä täällä on elellä
palvelut ulottuvilla
monet edut tarjosalla.

Tutkijat ovat kiinnostuneita niin arjesta kuin juhlasta, työstä, koulusta, harrastuksista, kaupungin palveluiden käytöstä, Vantaan eri alueiden ominaispiirteistä sekä kaupunkilaisten vuorovaikutuksesta kaupungin kanssa. Olitko sinä mukana Vernissan valtauksessa? Miten 1990-luvun lama näkyi sinun Vantaallasi? Miltä tuntui, kun Kehärata avattiin? Mikä on sinun Vantaasi keskuspaikka: Myyrmanni, Tikkurilan aseman ympäristö, Jumbo vai joku muu?

Viimeinen M-juna lähti Helsingistä Vantaankoskelle 30.6.2015, ja näin Länsi-Vantaan legendaarinen junayhteys siirtyi historiaan kehäradan avauduttua. Nostalginen junavuoro houkutteli kyytiin runsaasti entisiä ja nykyisiä vantaalaisia. Kuva: Sakari Kiuru, Vantaan Kaupunginmuseo.

Vantaalainen elämä -muistitietokeruu on avoinna 10.1.–15.6.2022. Keruun aineistoa käytetään nimettömästi materiaalina Vantaa50-historiahankkeessa, jossa tutkitaan kaupungin viimeisten vuosikymmenten historiaa. Vantaan historiasta julkaistaan juhlakirja vuonna 2024. Ohjeet keruuseen vastaamiseen löydät SKS:n keruusivulta: https://www.finlit.fi/fi/arkisto/vastaa-keruisiin.

Sari Aalto ja Eeva Kotioja

FT Sari Aalto toimii Vantaa50-historiahankkeen projektisihteerinä ja vastaa muun muassa muistitietohankkeista.

FT Eeva Kotioja tutkii hankkeessa Vantaan 50-vuotista historiaa kunnallispolitiikan, kaupunginhallinnon ja vantaalaisten elämän saroilla.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.