Uusia näköaloja 1800-luvun kirjekulttuuriin

Tiedämmekö paljonko 1800-luvun kirjeaineistoa suomalaisista arkistoista, kirjastoista ja museoista löytyy? Ketkä kirjoittivat toisilleen 1800-luvun Suomessa? Minkälaisia piirteitä ja rakenteita säilyneessä kirjeaineistossa voidaan havaita, kun sitä tutkitaan määrällisesti? Voiko laaja digitaalinen yleisnäkymä tähän aineistoon ohjata kirjeiden humanistista ”syvätutkimusta” uuteen suuntaan?

Suomalaiset kulttuuriperintöorganisaatiot ovat vuosikymmenestä toiseen koostaneet valtavaa tietovarantoa, joka avaa meille näkymiä menneisyyden sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Kyse on erilaisiin henkilö- ja yhteisöarkistoihin liittyvistä kirjeenkirjoittajaluetteloista. Nämä monimuotoiset listat kertovat siitä, ketkä kaikki ovat säilyneiden dokumenttien perusteella kirjoittaneet kyseiselle arkistonmuodostajalle, joksi yksittäistä henkilöä tai instituutiota arkistojen kielellä kutsutaan.

Suomen suuriruhtinaskunnan postikartta 1897. Lähde: Postimuseo, Finna

Aloitimme syyskuun 2021 alussa nelivuotisen projektin Sosiaalisten säikeiden systeemit: toimijalähtöinen tutkimus kirjeenvaihdon laajoista ja syvistä verkostoista 1800-luvun Suomessa (CoCo), jossa tutkimme Suomen suuriruhtinaskunnan kirjeenvaihtoverkostoja 1809–1917 digitaalisten ihmistieteiden menetelmin. Konsortiohanketta toteuttaa kolme työryhmää, jotka on sijoitettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan, Aalto-yliopistoon ja Helsingin yliopistoon.

Hankkeessa kootaan yhteen kirjeluettelodataa yksittäisten kokoelmien ja organisaatioiden rajojen yli ja julkaistaan tämä metadata avoimena linkitettynä datana, rikastettuna muun muassa henkilöiden biografisilla tiedoilla. Datan käyttäjiä varten kehitetään avoin portaali, joka palvelee sekä tutkijoita että muita aineistosta kiinnostuneita. Portaalista voi parhaimmillaan tulla uusi lähtökohta 1800-lukua koskevalle tutkimukselle: tutkija voi havaita, mistä kokoelmista löytyy hänelle relevanttia aineistoa ja saada erilaisia näkymiä esimerkiksi kirjeenvaihdon määrällisiin piirteisiin.

Humanistille erityisen kiehtovaa on se, että emme tässä vaiheessa tiedä tarkalleen, minkälaisia kysymyksiä voimme aineistolle esittää. Olemme toki hahmotelleet tutkimusteemoja, jotka liittyvät menneisyyden ryhmien ja yhteisöjen koostumukseen sekä yksilöiden välisiin kytköksiin, 1800-luvun kirjeenvaihtokulttuuriin, kulttuuriperintöorganisaatioiden kokoelmiin sekä tämän väistämättä epätäydellisen aineiston hyödyntämiseen niin humanistisessa kuin tietoteknisessä tutkimuksessa.

Taustalla on vuosina 2014–2018 toteutettu EU-rahoitteinen Reassembling the Republic of Letters -hanke (RRL), jossa tuotiin yhteen joidenkin eurooppalaisten ja amerikkalaisten intellektuellien, ajattelijoiden ja filosofien kirjeenvaihtoa vuosilta 1500–1800. Hankkeen päätulokset on julkaistu verkossa vapaasti luettavissa olevassa teoksessa Reassembling the Republic of Letters in the Digital Age: Standards, Systems, Scholarship (toim. Howard Hotson & Thomas Wallnig). RRL-projektin aikana kootusta datasta saatiin lopulta vain osa tutkijayhteisön yhteiseen käyttöön, mutta Aalto-yliopistossa laadittu Kirjesammon esittelyvideo demonstroi konkreettisesti aineiston tutkimusmahdollisuuksia.

CoCo-konsortio keskittyy ajallisesti ja alueellisesti RRL-hanketta rajatumpaan aineistoon, suomalaisiin kulttuuriperintöorganisaatioihin päätyneisiin 1800-luvun aineistoihin, mikä vähentää aineiston harmonisointiin ja ajoittamiseen liittyviä ongelmia. Toisaalta pääasiassa tunnettuihin ja hyvin tutkittuihin intellektuelleihin liittyvä RRL-aineisto oli hyvinkin kuratoitua. Jo järjestettyjen datatapaamisten perusteella on selvää, että CoCo:n tutkijat saavat käyttöönsä huomattavasti monimuotoisempaa aineistoa, mikä nostaa esille kiinnostavia digitaalisten ihmistieteiden lähdekritiikkiin liittyviä kysymyksiä. 

Konsortion tutkijoista ja metadatatyön etenemisestä löytyy tarkempaa tietoa hankkeen www-sivuilta ja hankkeen kick off -seminaarin diaesityksistä. Tervetuloa kirjeluetteloiden kiehtovaan maailmaan!

Mikko Koho, Ilona Pikkanen & Jouni Tuominen

Kirjoittajat vetävät CoCo-konsortion osahankkeita Helsingin yliopistossa, SKS:ssa ja Aalto-yliopistossa

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.