Suomalaissarjakuva keskustelee maailmalla

Ranskan suurin sarjakuvafestivaali Angoulêmessa tammi-helmikuun vaihteessa saa tänä vuonna aivan oman sävynsä. Maan, jossa sarjakuva ja piirtämisen kulttuuri on vahvempi kuin missään, on täytynyt tämän vuoden alussa nousta äänekkäästi puolustamaan tätä traditiotaan, minkä seuraukset varmasti näkyvät myös maan merkittävimmässä sarjakuvatapahtumassa.

Angoulêmessa näkyy myös Suomi, mitä on suunniteltu jo pidemmän aikaa yhteistyössä ranskalaisten kanssa. Festivaali on tärkeä myyntipaikka sarjakuvien käännösoikeuksille ja olemme olleet mukana omalla osastolla jo usean vuoden ajan. Tänä vuonna esillä on myös Tove Jansson -näyttely. Klassikon esitteleminen hieman poikkeaa aiemmista vuosista, jolloin esillä on ollut kokeilevaa nykysarjakuvaamme. Toisaalta Jansson oli omana aikanaan rajoja rikkova ja alaa uudistava.

Sarjakuvan mahtimaassa Ranskassa on tykästytty suomalaiseen sarjakuvaan ja jo pidemmän aikaa vaihto maiden välillä on ollut vilkasta. Monet nykysarjakuvantekijöistämme ovat olleet Ranskassa opiskelemassa ja nykyään myös opettamassa sikäläisiä tekijöitä.

FILI on ottanut sarjakuvan osaksi kirjallisuusvientiä jo vuosia sitten. Olemme suhtautuneet sarjakuvaan samaan tapaan kuin Ranskassa: kyseessä on kirja ja teos. Sarjakuvakäsitys Ranskassa on monipuolinen ja -ulotteinen. Suomessakin tehtiin alkuaikoina yhteistyötä myös kuvataiteen vientiorganisaatio FRAMEn kanssa. Ala on ottanut Suomessa viime vuosina aimo harppauksia: esimerkiksi sarjakuvaromaaneja JP Ahosen ja KP Alakareen Perkeroksen tapaan ilmestyy enemmän – ja niillä on kysyntää myös ulkomailla. Myös Perkeros on myyty useaan maahan.
perkeros_kansi

Vuosien varrella Suomen Sarjakuvakeskus on kasvanut merkittäväksi toimijaksi kotimaassa ja ulkomailla. Kiinnostusta suomalaiseen sarjakuvakenttään lisää myös jokasyksyinen Helsingin Sarjakuvafestivaali, joka on Pohjois-Euroopan merkittävin sarjakuvatapahtuma.

Toki on ollut erityisen imartelevaa, että sarjakuvamme kiinnostaa nimenomaan Ranskassa, sarjakuvan mahtimaassa. Maan sarjakuvamarkkinat ovat maailman toiseksi suurimmat Japanin jälkeen. Kalle Hakkola, Sarjakuvakeskuksen toiminnanjohtaja, pitää syynä suomalaisen sarjakuvan kiinnostavuuteen erityisesti nykysarjakuvan omaäänisyyttä ja kokeilevuutta. Suomalaisia sarjakuvia julkaistiin Ranskassa alussa enemmän pienissä taidekustantamoissa, mutta nyt jalansijaa on saatu myös suuremmissa ja merkittävämmissä taloissa. Hyvät kääntäjät ovat tehneet myös paljon työtä asian eteen.

Suomalaisella sarjakuvalla on myös annettavaa ranskalaiselle kentälle: kaksi vuotta sitten merkittävä Rackham-kustantamo julkaisi valtavan suomalaisen sarjakuvan antologian, La Bande-dessinée finlandaise 2013, joka esitteli vain ja ainoastaan naispuolisia suomalaisia sarjakuvantekijöitä. Ranskassa ala on miehisempi, joten vahvalla naissarjakuvakentällämme on oma viestinsä myös sikäläiselle kentälle.FCA2013_kansidummy.indd

Sarjakuva on hyvä tapa tehdä ongelmia näkyväksi ja lisätä ymmärrystä, ei vain maiden ja kulttuurien välillä vaan ylipäätään ihmisten kesken maailmassa, jossa rajat menettävät merkitystään. Hyvät käännökset mahdollistavat sen, että ihmiset muilla kielialueilla tutustuvat maamme sarjakuvakenttään ja se pääsee osaksi kansainvälistä keskustelua meille kaikille ajankohtaisista aiheista – hyvänä esimerkkinä Ville Tietäväisen Näkymättömät kädet.lesmainsinvisibles

Angoulêmen sarjakuvafestivaali järjestetään tänä vuonna 29.1.—1.2. (Suomen osastopaikka N60).

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *