So… what exactly is vappu?

Kerran erään vappua käsitelleen suomen kielen oppitunnin jälkeen japanilainen yliopisto-opiskelija tuli huolissaan kysymään minulta, mistä hän voisi saada lainaan opiskelijahaalarit − eihän hän voi osallistua opiskelijoiden vappurientoihin ilman asiaankuuluvaa asua. Huomasin opiskelijan vakavasta ilmeestä, että vastaukseksi ei riitä, että vappuna voi pukeutua mihin asuun vain.

Monille suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin oppijoille on tärkeää viettää vappua juuri oikealla tavalla, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Monilla on tarve mallintaa, toisintaa, kokea se eksoottinen suomalainen vappu juuri niin kuin suomalaiset sitä viettävät.

Näin vapun korvalla asia tulee ajankohtaiseksi monissa suomi toisena ja vieraana kielenä -opetuspisteissä niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomi toisena kielenä (S2) tarkoittaa, että suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria opitaan Suomessa suomenkielisessä ympäristössä. Tänä päivänä eritaustaisia suomen kielen oppijoita on kaikissa ikäryhmissä ja S2-opetusta tarjoaa laaja joukko oppilaitoksia ja koulutuksen järjestäjiä. Suomea opitaan myös vieraana kielenä Suomen rajojen ulkopuolella: yli 80 yliopistossa ympäri maailman voi opiskella suomea, minkä lisäksi Suomi-kouluja on maailmalla yli sata. Niin Suomessa kuin maailmalla riittää siis ihmisiä, joita suomen kieli ja suomalainen kulttuuri vuotuisine juhlineen kiinnostaa.

Miten juhlia oikein?
Moni suomen kielen alkeisoppija tietää, mikä päivä toukokuun ensimmäinen on: Labour day! Sehän on työn päivä. Mutta harva tietää, mitä kaikkea muuta vappu Suomessa on. Kun vappujuhlan nimikin aiheuttaa hämmennystä, täytyy keväistä karnevaalia lähteä tarkastelemaan pala palalta. Mitä vappuna tapahtuu? Mistä elementeistä vappu syntyy? Mitä vappuna syödään ja juodaan? Mistä juhlan nimi tulee? Vappua pitää yrittää tarkastella oppijan näkökulmasta ja purkaa niitä kirjoittamattomia sääntöjä, jotka ovat itsestäänselvyyksiä Suomessa koko ikänsä asuneelle henkilölle, mutta näyttäytyvät eriskummallisina suomalaiseen kulttuurin tutustuvalle opiskelijalle.

Samalla kun opettajana pyrkii esittelemään vappua yleisellä tasolla, on toki tärkeää tuoda ilmi myös kulttuurista moninaisuutta, ihmisten eroja ja erilaisuutta. Ei ole vain yhtä tapaa viettää vappua, vaan konkreettiset juhlanviettotavat vaihtelevat niin alueellisesti, tilanteisesti kuin sosiaalisesti. Toisille vappuun kuuluu ehdottomasti munkit, toiset taas valitsevat herkutteluun ennemmin tippaleivän. Toiset tarvitsevat vappuunsa ilmapalloja ja serpentiiniä, toisille on tärkeää juhlia mahdollisimman ympäristötietoisesti.  Jokainen viettää vappua haluamallaan tavalla, oli se sitten isossa väkijoukossa, omalla mökillä tai ulkomaille pakenemalla. Niin kuin ei ole yhtä suomen kieltä tai suomalaista kulttuuria, ei ole yhtä vappuakaan.

Eräällä oppitunnilla korostettuani edellä mainittuja seikkoja opiskelija tokaisi turhautuneena: Niin, joo joo, mutta miten sinä vietät vappua? Joskus suomen kielen opettajan työssä huomaa olevansa tilanteessa, jossa opettaja edustaa opiskelijalle koko Suomea ja suomalaista kulttuuria. Näin tapahtuu eritoten silloin, kun oppijalla on vielä vähäinen määrä muita suomalaisia kontakteja ja hän kaipaa selkeitä suuntaviivoja ja yleistietoa uudesta ilmiöstä. Kulttuurin opetus onkin ainaista tasapainoilua stereotypioiden ja yleistyksien sekä vaihtelun ja monimuotoisuuden välillä.

Kuorolaulu, ylioppilaat ja ilmapallot kuuluvat suomalaiseen vappuun. Vapun juhlintaa Tähtitorninmäellä Helsingissä 1950-luvulla. Kuva: Juha Jernvall, Helsingin kaupunginmuseo.

Selostamista ja kuvailua tarvitaan, mutta kieleen ja kulttuuriin tutustuminen on oivallisinta autenttisissa tilanteissa. Siksi on aina yhtä mielenkiintoista udella opiskelijoilta, että miten se vappu oikein meni. Millainen oli ensimmäinen vappu Suomessa? Kerran eräs brasilialainen opiskelija kertoi, kuinka hänellä ei ollut kummempia odotuksia vapun suhteen. Siksi hämmästys olikin suuri, kun pitkän talven ja hiljaisuuden jälkeen sankat väkijoukot täyttivät kadut huutaen ja kiljuen, nauraen ja ilakoiden. Hänestä tuntui, kuin hän olisi yhtäkkiä vaihtanut maata ja asuinpaikkaa – aivan kuin Suomi olisi herännyt horroksesta.

Opiskelija tuntui huomanneen saman kuin minkä vanha kansa tiesi: kesän ja talven mittelössä kesä lopulta pääsee voitolle ja valo voittaa pimeän. Joskus siinä kestää hieman odotettua kauemmin, mutta onneksi niin lopulta tuppaa käymään, kaikenlaisista käänteistä huolimatta.

Apua Juhlakalenterista
Moni suomen kielen oppija on kiinnostunut tapojen ja traditioiden historiallisista taustoista. Opiskelijat ovat hyviä esittämään kinkkisiä miksi-kysymyksiä, jotka joskus nostavat hikikarpaloita opettajan otsalle. Miksi vappu on Suomessa opiskelijoiden suuri karnevaali? Miksi ihmisillä on päässään merimieshattu? (Tässä vaiheessa selvennän, että se kyseessä on ylioppilaslakki.) No mutta miksi sitä pidetään juuri vappuna? Miksi suomalaiset juhlivat jo vappuaattona eikä varsinaisena juhlapäivänä?

Tunneilla vilisee yksityiskohtaisia kysymyksiä suomalaisesta yhteiskunnasta, politiikasta, historiasta, kansanperinteestä, tavoista ja uskomuksista. Vaikeiden kysymysten edessä oppii opettajana toteamaan, että nyt tätä asiaa täytyy tutkia hieman enemmän, palataan siihen seuraavalla kerralla. Sillä välin ovat tarpeen luotettavat lähteet, joista niin opettaja kuin opiskelijat voivat oppia, miksi ylioppilaslakilla on niin suuri rooli vappuna tai miten simasta tuli vappujuoma.

Olenkin erittäin iloinen siitä, että saan olla mukana SKS:n Kulttuuriperintöaineistot ja uusi suomalaisuus  -hankkeessa. Siinä tuotetaan uusille suomalaisille ja ulkosuomalaisille verkkopalveluita, jotka lisäävät ymmärrystä suomalaisesta kulttuurista. Näistä palveluista Juhlakalenterin on tarkoitus esitellä suomalaista kulttuuria vuotuisten juhlien avulla sellaisella suomen kielellä, jota myös suomea toisena tai vieraana kielenä opiskelevien on helppo ymmärtää. Verkkopalvelun on tarkoitus toimia työkaluna silloin, kun suomen kielen opettaja tai oppija tarvitsee tutkimukseen ja arkistoaineistoihin nojaavaa tietoa suomalaisten tavoista juhlia.

Jos muuten jäit aprikoimaan, löysikö japanilainen opiskelija opiskelijahaalarit päälleen: päädyin lainaamaan hänellä omia vanhoja suomen kielen oppiaineen haalareitani, joita koristavat monet suomen kielen ainejärjestön haalarimerkit. Niissä muun muassa lukee Rektiohäiriöstä voi puhua,Päissämme selvää suomea ja Ennen ISKin naisia, sitten siirryin VISKiin.Opiskelijan asukriisin pelastusta on mukava muistella, kun keväinen karnevaali-ilakointi muodossa tai toisessa alkaa.

Lähteet:
Opetushallitus: Ulkomaisia yliopistoja joissa voi opiskella suomea. 17.4.2020
Opetushallitus: Suomi-koulut maailmalla. 17.4.2020

Minna Sorri

FM Minna Sorri on suomi toisena kielenä -opettaja. Hän työskentelee arkistopedagogina SKS:n Kulttuuriperintöaineistot ja uusi suomalaisuus -hankkeessa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *