SKS:n yleisötyölle on tarvetta

  • Iskee ajan hermoon.
  • Kohti uuden OPS:n konkreettista toteuttamista, uusia sisältöjä ja oppimisen tapoja.
  • Kiitos, että koulumaailma otetaan mukaan.
  • Pitkästä aikaa innostuin jostain oikeasti.

Palaute on koottu Minusta jää jälki -hankkeen koulutustilaisuudesta, jonka SKS järjesti toukokuisena lauantaina Helsingissä. Paikalla oli parikymmentä luokan- ja aineenopettajaa ympäri Suomea, suurin osa historian, äidinkielen ja katsomusaineiden opettajia. Keskusteltiin arkistopedagogiikan mahdollisuuksista ja ideoitiin yhdessä opettajien kanssa tulevaa kouluyhteistyötä.

Syksyllä 2016 suomalaisissa kouluissa otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelmat. Uudet opsit patistavat koulut uudistamaan toimintakulttuuriaan sekä opetuksen tavoitteita, käytössä olevia työtapoja ja arviointia. Ne saavat koulut myös etsimään uusia oppimisympäristöjä luokkahuoneiden ulkopuolelta.

SKS:n koulutuksessa opettajat pohtivat arkistojen hyödyntämistä: mitä taitoja arkistotyöskentely kehittää, millaisia aineistoja ja työskentelytapoja he arkistolta toivovat ja mitä arkistopedagogiikka voisi opettajille tarjota.

Palautteen perusteella opettajat olivat innoissaan, jopa haltioissaan. He kiittivät SKS:aa arkistoyhteistyön avaamisesta, oppiainerajat ylittävästä näkökulmasta, keskustelusta ja uusista ideoista. Pilottihanketta opettajat kuvasivat ajankohtaiseksi, oppilaslähtöiseksi, monipuoliseksi ja uusia näkökulmia avaavaksi. Opettajat kokivat hankkeen tarjoavan konkreettisen mallin uuden opetussuunnitelman soveltamiseksi käytäntöön.

Tähän kannattaisi arkistojen yleisötyön nyt tarttua.

Minusta jää jälki -hankkeen tarkoitus on kehittää arkistopedagogiikkaa, tekstitaitoja tukevia oppisisältöjä ja toimiva työpajakonsepteja koulujen tarpeisiin. Keskeisenä lähtökohtana ovat oppilaiden omat kokemukset siitä, millaista on elää Suomessa vuonna 2016.

Oppilaat saavat jättää oman jälkensä
Oppilaat tutustuvat arkistoihin tallettamalla sinne omia kokemuksiaan. Sähköisen alustan avulla he voivat tallettaa SKS:n arkistoon tekstin lisäksi kuvia ja linkkejä. Siten he ovat hankkeessa mukana sekä arkistojen käyttäjinä että arkistomateriaalin tuottajina. Osallistumalla itse kulttuuriperinteen keruuseen, he tutustuvat paitsi omaan rooliinsa kulttuurin luojina ja muokkaajina, myös siihen, miten arkistot syntyvät.

Hankkeen tavoitteena on kehittää oppiainerajat ylittävä kokonaisuus, jossa päämäärä on kaikille kouluille yhteinen, mutta toteutustapa ja näkökulma räätälöity hankkeessa mukana oleviin kouluihin sopiviksi. Näin jokainen koulu pääsee suunnittelemaan ja toteuttamaan hanketta omasta toimintakulttuuristaan käsin.

Yhteistyössä molemmat osapuolet pääsevät kehittämään toimintaansa. SKS tarjoaa hankkeessa mukana oleville kouluille sähköisen alustan, materiaalin, arkistokokemuksen ja asiantuntijuuden, pilottikouluilta SKS saa osallistujat, koulukohtaiset kehitysideat, pedagogisen tuen ja käyttäjäpalautteen.

Arkistot opettavat ajattelemaan
Koulut tähyilevät nyt aktiivisesti ympärilleen etsien yhteistyötahoja ja opetuksen tavoitteita tukevia konsepteja. SKS:n arkisto voi opettajilta saadun palautteen perusteella toimia loistavana koulun toimintaa tukevana oppimisympäristönä.

SKS:n etuina ovat oman alansa huippuasiantuntemus, maailmanmittakaavassakin ainutlaatuinen raakamateriaali sekä tilat, joita voi verkossa laajentaa kaikille saavutettaviksi.

Uusissa opseissa oppiaineiden sisältötavoitteiden rinnalla kulkevat seitsemän laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutta (L1-7). Ne tarkoittavat tietoja, taitoja, arvoja ja asenteita, jotka on tarkoitettu kaikki oppiaineet läpäiseviksi. Yksittäinen oppiaine, kuten historia tai äidinkieli on opetussuunnitelman mukaan paitsi opetuksen kohde, ennen kaikkea myös väline kehittää näitä osaamisalueita.

Ensimmäinen osaamiskokonaisuus on nimetty ”ajatteluksi” (L1). Perusopetuksen opetussuunnitelma määrittelee ajattelun taidoiksi muun muassa kyvyn vastaanottaa, jäsentää, analysoida ja soveltaa tietoa mutta myös rakentaa tietoa itse.

Mikä olisi parempi tapa harjoitella päättelykykyä, argumentoitujen tulkintojen tekemistä ja uuden tiedon rakentamista kuin arkistolähteiden kanssa työskentely? Toisin kuin valmiiksi pureksittu, itseään selittävä ja loogisesti etenevä asiateksti, fragmentaariset ja ristiriitaistakin tietoa sisältävät arkistolähteet ovat täydellisiä uuden opetussuunnitelman mukaisia oppimateriaaleja. Sen sijaan, että ne ohjaisivat asiatiedon ja faktan ulkoa opetteluun, ne pakottavat tutkimaan itse ja kysymään: Mikä voisi olla konteksti? Mistä saan lisätietoa? Voinko pitää tätä luotettavana?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.