Saamelaisten mytologia jakaa mielipiteitä

SKS:ssa on viime viikkoina saatu todistaa poikkeuksellista kohua julkaisemamme kirjan ympärillä. Emeritusprofessori Juha Pentikäisen ja dosentti Risto Pulkkisen teoksesta Saamelaisten mytologia (SKS, Kirjokansi-tietokirjasarja 2018) on jätetty Helsingin ja Lapin yliopistoihin ilmoitus hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilystä.

Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjen selvittämiseen on selkeä ohjeistus, kuinka tapaukset tulee tutkia.  Saamelaisten mytologian kohdalla asia tuli myös julkiseksi saman tien sosiaalisessa mediassa, jossa on kommentoitu sekä tekijöitä että kustantajaa eri tavoin. Niinpä kerron, miten kirja päätyi SKS:n kustannusohjelmaan.

Juha Pentikäinen esitteli kustantamolle ajatuksen tuottaa uudistettu laitos vuonna 1995 julkaistusta teoksestaan Saamelaiset. Pohjoisen kansan mytologia. Kirja oli ollut jo pitkään loppuunmyyty ja se oli edelleen oppilaitosten tutkintovaatimuksissa, joten päivitetylle laitokselle oli tarvetta. Pentikäinen oli valinnut kirjansa uudistajaksi Risto Pulkkisen. Tekijät halusivat uudistetussa laitoksessa tuoda tutkimusalueen saavutuksia ja saamelaista kulttuuriperintöä laajemman yleisön tietoisuuteen, siksi kirjaa ei tarjottu SKS:n tiedekirjasarjoihin, vaan siitä haluttiin tehdä populaarimpi tietokirja.

SKS julkaisee kuutta tiedekirjasarjaa, joista useimmat on luokiteltu alansa johtaviksi julkaisufoorumeiksi (JuFo 2). SKS:n tiedekirjat vertaisarvioidaan ja niiden kustannuspäätökset tekee SKS:n asiantuntijoista koostuva julkaisuvaliokunta. Sen sijaan tietokirjojen kustannuspäätökset tekee kustannusjohtaja.

Saamelaisten mytologiasta tehtiin tietokirja, yleisesitysmäinen ja helpommin lähestyttävä kokonaisuus. Toisin kuin tiedekirja, tietokirja ei pyri esittelemään tieteelle uusia tutkimustuloksia, jotka olisi dokumentoitava ja perusteltava detaljintarkasti ja ammattitermein. Pääasia on tiedon välittäminen yleisölle, joka voi olla myös akateemisen maailman ulkopuolella.

Populaarinkin tietokirjan pitää olla totta. Kirjan kirjoittajat ovat professori- ja dosenttitasoisia asiantuntijoita, mutta SKS halusi varmistua käsikirjoituksen faktojen oikeellisuudesta pyytämällä ulkopuolisen asiantuntijan tarkistamaan käsikirjoituksen. Työ tehtiin ja kirjoittajat saivat pitkän listan muutosehdotuksia, jotka otettiin huomioon käsikirjoituksessa. Lisäksi käsikirjoitukselle tehtiin käytäntömme mukaiset kaksi editointikierrosta toimituksessa.

Silti kirjaan pääsi virheitä: professori Veli-Pekka Lehtola ei ole saamelaisinstituutin johtaja, ”First Nations” ei viittaa saamelaisiin, koltansaamen puhujia löytyy myös Venäjältä. Tämänkaltaisia harmillisia virheitä tästä 560-sivuisesta kirjasta on löytynyt nelisenkymmentä, kiitos ilmoituksen tekijöiden. Vastuu näistä virheistä on kustantajan, käytännössä minun.  Ryhdymme kustantamossa parantamaan tarkistusketjuamme, jotta tällaisilta turhilta virheiltä tulevaisuudessa vältyttäisiin.

Kirjassa oli myös vajavaisia lähdemerkintöjä. Kustantajan kannalta ikävin on kuvaajatiedon puuttuminen noin kolmestakymmenestä kuvasta. Pyydän anteeksi henkilöiltä, joiden nimet puuttuivat ensimmäisestä painoksesta. Asian korjaamiseksi julkaisimme netissä teoksen korjatun liiteosion, jossa kuvaajatiedot näkyvät. Kirjan lukijat voivat halutessaan tulostaa sen korjauslehtiseksi.

Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyilmoituksen tekijät ovat esittäneet julkisuudessa myös väitteitä Saamelaisten mytologiaan sisältyvästä plagioidusta aineistosta. Tutkimuseettinen neuvottelukunta on luonut ilmoituskäytännön juuri siksi, että tällaiset epäilykset voidaan käsitellä puolueettomasti ja tarkasti. Kyseessä on ihmisten oikeusturva, sekä niiden joiden aineistoja epäillään käytetyn väärin että niiden joihin epäilyt kohdistuvat. TENKin läpinäkyvää prosessia on syytä kunnioittaa ja antaa sille työrauha.

Varotoimenpiteenä olemme pidättäytyneet kirjan ensimmäisen painoksen varastoerän levityksestä. Toiveeni on, että asia selviää kohtuullisessa ajassa ja nähdään, pääsemmekö ottamaan kirjasta uuden painoksen, johon ensimmäisen painoksen virheet ja mahdolliset epäkohdat on korjattu. On ilmeistä että lukeva yleisö kaipaa kokonaisesitystä saamelaisesta kulttuuriperinteestä.

Tero Norkola
SKS:n kustannusjohtaja

3 vastausta artikkeliin ”Saamelaisten mytologia jakaa mielipiteitä

    • Tässä kirjoituksessa halusin tuoda esiin, millaisen prosessin käsikirjoitukset käyvät kustantamossa ennen julkaisua. Emme julkista asiantuntijatarkistajien henkilöllisyyksiä.

  1. En voisi kuvitella kyseiselle kirjalle parempia tekijöitä. Toivottavasti teos itsessään saa ansaitsemansa arvon. On sääli jos tartutaan vain sinänsä sisältöön vaikuttamattomiin virheisiin.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *