Romuarkun pohjalta varhaisen suomen kirjakielen lähteeksi: messukirjan fragmentti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto tarjoaa tunnetusti runsaan lähteistön kirjallisuuden, kulttuurin sekä perinteiden tutkimukseen, ja myös pienen kurkistuksen kirjoitetun suomen kielen vanhimpiin kerroksiin 1500-luvulle.

Historica I -mappi sisältää 1300–1600-lukujen fragmentaarisia käsikirjoituksia ja asiakirjoja, mukaan lukien yksittäisen paperiarkin (n. 280 x 190 mm), joka on arkiston yksi vanhimpia suomenkielisiä lähteitä. Kortistomerkinnän mukaan arkki on peräisin Tammelan kirkon sakastin romuarkusta, ja lahjoitettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran haltuun kansakoulunopettaja ja kirjailija Herman Niemen toimesta, ylioppilas E.A. Ekmanin välityksellä.

Historica I -fragmentti, vasemmalla Gloria (’Cunnia olcon’), oikealla alakulmassa Sanctus (’Pyhe pyhe’). Kuva: Sanna Raninen.

Fragmentti sisältää nuotit ja suomenkielisen tekstin messun laulettuihin ordinarium-osiin: Kyrie (’Herra armahda’), Gloria (’Cunnia olcon Jumalan corkeuxes’), Sanctus (’Pyhe pyhe’) sekä Agnus Dei (’O Jumalan caritza’).

Useimmat 1500-luvulta säilyneet lähteistöt sisältävät messusävelmät sunnuntaipalveluksia sekä tärkeimpiä juhlapyhiä varten, mutta Historica I -mapin fragmentti sisältää votiivimessun ordinarium-osat. Votiivimessuperinne on keskiaikaista perua, jonka avulla voitiin rukoilla jonkun erityisen asian tai tapahtuman puolesta, joka ei varsinaisesti kuulunut kirkolliseen kalenteriin. Votiivimessut poistuivat vähitellen käytöstä, mutta fragmentissa säilynyt votiivimessu pyhän hengen puolesta (’De Sancto Spiritu’) sopi vielä reformoituun jumalanpalvelukseen, ja se painettiin vuoden 1553 ruotsinkieliseen Een liten songbook -kirjaan.

Fragmentin messumelodia sisältyy myös muihin keskiajalta ja uuden ajan alusta säilyneisiin lähteisiin, sisältäen samat sävelmät ja tekstin joko latinaksi, ruotsiksi tai suomeksi.

Ennen joutumistaan sakastin romuarkkuun, messufragmentti on kuulunut osaksi laajempaa erillistä nidettä, joka on säilynyt näihin päiviin asti: Graduale Tammelense kuului alun perin Tammelan kirkon poikkeuksellisen hyvin säilyneeseen kirjakokoelmaan. Kirjan vanhimmat osat ajoittuvat 1400-luvun loppuun, ja messufragmentti on osa 1500-luvulla lisättyä erikseen valmistettua vihkoa, joka on liitetty osaksi vanhaa kirjaa. Ylimääräisten sivujen liittäminen aiemmin käytössä oleviin kirjoihin oli yleinen käytäntö. Vaikka 1500-luvun uskonnollinen reformaatio painotti erityisesti messun pitämistä kansankielellä, latinankieliset kirkkolaulumelodiat pysyivät osana jumalanpalveluskulttuuria aina 1600-luvun lopulle saakka, ja siten aiemmin käytössä olleet kirjat säilyvät osana jumalanpalvelusperinnettä. Graduale Tammelense lahjoitettiin kirjastoon 1834 Tammelan kirkkoherra Nils Magnus Tolpon toimesta Åbo Gymnasiumille, josta kirja siirtyi Åbo Akademin kokoelmiin vuonna 1918.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietokanta Codices Fennici on kerännyt keskiajalta ja 1500-luvulta Suomeen liitettyjen lähteistöjen kokoelman. Tietokanta sisältää yli 200 erilaista kirjallista lähdettä; näistä 45 sisältää nuotein varustettuja kirkkomusiikin sävelmiä. Musiikkikirjojen merkittävä osuus lähteiden kokonaismäärästä kuvastaa kirkollisten musiikkikirjojen pitkäikäisyyttä. Jo keskiajalta vakiintuneet liturgiset sävelmät olivat tärkeitä jumalanpalveluksen osia, joiden muistaminen, laulaminen sekä säilyttäminen kirjallisessa muodossa oli olennainen osa papiston työnkuvaa.

Historica I -fragmentti, Agnus Dei (’O Jumalan caritza’). Kuva: Sanna Raninen.

Sanni Raninen

Sanna Raninen (PhD) on uuden ajan alun visuaaliseen ja materiaaliseen kulttuuriin ja lähdetutkimukseen erikoistunut musiikkitieteen tutkija. Sanna työskentelee Vetenskapsrådetin rahoittamana post-doc tutkijana Upsalan yliopistossa, tutkimusaiheenaan musiikkikirjojen kulttuurihistoria reformaation jälkeisessä Ruotsin valtakunnassa.

Lähteitä:

Jesse Keskiaho, ’Turku, Library of Åbo Akademi, D 71/163 + Helsinki, Finnish Literature Society (SKS), Literary Archives, Historica I, Kyriale-fragment. Graduale Tammelense’, Codices Fennici https://www.codicesfennici.fi (Viitattu 17.3.2023).

Martti Parvio, ’Mikael Agricolan käsitys kiirastulesta ja votiivimessuista’, Investigatio memoriae patrum. Libellus in honorem Kauko Pirinen. Toim. Aimo Halila, Mikko Juva, Martti Parvio. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia 93: Helsinki 1975.

Olav Schalin, Kulthistoriska studier till belysande av reforamtionens genomförande i Finland. Helsinki: Mercators tryckeri 1946.

Ilkka Taitto, Documenta Gregoriana. Latinalaisen kirkkolaulun lähteitä Suomessa. Helsinki: WSOY 1992.

Erkki Tuppurainen ja Jorma Hannikainen, Suomenkielisiä kirkkolauluja 1500-–1600-luvuilta. Kirkkomusiikin osaston ja Kuopion osaston julkaisuja 33, Kuopio: Sibelius-Akatemia 2010.

Graduale Tammelense Doria-tietokannassa:

https://www.doria.fi/handle/10024/150255

Yksi vastaus artikkeliin ”Romuarkun pohjalta varhaisen suomen kirjakielen lähteeksi: messukirjan fragmentti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta

  1. Kiehtova fragmentti! Tuokin lyhyt suomenkielinen teksti ansaitsisi tulla tutkituksi. Fragmentin SKS:ään toimittanut ylioppilas E. A. Ekman oli sittemmin suomen kielen professori E. A. Tunkelo.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *