Romanien kulttuuriperintö Pohjoismaissa

Pohjoismainen romanien kulttuuriperintö ja sitä vaalivat projektit olivat esillä syykuun lopussa Upsalassa järjestetyssä seminaarissa Romer och resande i Nordiska kulturarvet. Suomea seminaarissa edustivat Romaniasiain neuvottelukunnan, SKS:n ja Kansallisarkiston yhteinen Romanien kulttuuriperintö: arkistointi, arvostus ja tutkimus (2016–2018) -hanke sekä Suomen romanien historia (2010–2012) -tutkimus- ja julkaisuhanke (SKS, RONK). Jälkimmäinen oli jälleen ajankohtainen siksi, että hankkeen tuloksena julkaistusta tietokirjasta toimitettiin viime vuonna myös ruotsinkielinen laitos. Isäntämaa Ruotsin ja Suomen lisäksi paikalla oli edustajia myös Norjasta ja Saksasta. Seminaarin ja työpajan isäntänä toimi Institut för språk och folkminnen. Muita järjestäjätahoja olivat Forum för levande historia, É Romani Glinda, HL-Senteret  sekä RomArchive – Romano Digitalno Archivo.

Seminaarissa esiteltyjä hankkeita yhdistää ajatus ”historian tyhjän kohdan täyttämisestä”. Romanien 500-vuotinen läsnäolo ja sen romaniääninen tulkinta on jäänyt monelta osin pimentoon sekä arkistoissa että museoissa kaikissa Pohjoismaissa. Meneillään olevat hankkeet pyrkivät korjaamaan tilannetta tuomalla romaniväestön historiaa ja osallisuutta näkyväksi. Arkistoissa asiaa edistetään paikantamalla jo kerätyistä aineistoista romanitietoa sekä keräämällä uutta romanien itsensä tuottamaa aineistoa – museoissa ja internetissä järjestämällä näyttelyprojekteja. Hankkeita yhdistävänä tekijänä on myös se, että kaikki hankkeet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten romanien kanssa. Ylirajaisuus, on se sitten romaniväestön vuorovaikutusta pääväestön kanssa tai vuorovaikutusta naapurimaiden romanien kanssa, on hankkeissa luonnollisena aspektina mukana.

Institut förr språk och folkminnen esitteli omaa keruu- ja tutkimushankettaan I stadens utkant – svensk-romska livsberättelser och lägerplatser från 1900-talet (2015-2016). Hankkeen aikana kerätään haastatteluin ja muun muassa arkeologisin menetelmien tietoa Tukholman kaupungin laitamilla sijainneista romanien leiripaikoista. Monitieteisen hankkeen tuloksena saadaan uutta tietoa kaupungistumisesta, vähemmistöjen ja pääväestön kohtaamisesta kaupunkitilassa sekä muun muassa eri kaupunginosien välisestä eriytymisestä. Hankkeen aikana tullaan julkaisemaan myös metodiartikkeli etnografisen ja arkeologisen tutkimuksen keinoista ja haasteista.

Museoalan hankkeista esillä oli kaksi lähtökohdiltaan ja tuloksiltaan erilaista romaninäyttelyä, toinen Norjasta ja toinen Ruotsista. Norjan Glomdalen museon pysyvä näyttely Latjo drom on avattu vuonna 2006 ja se perustuu museon vuonna 1997 aloittamalle romani/tattariväestön esineistön keruulle ja kronologiselle vaellustarinalle. Göteborgin kaupunginmuseossa vuosina 2013–2014 nähdyn Vi är romer – möt människorna bakom myten -näyttelyn keskeisenä ideana oli tutustua romanien historiaan henkilöhistorioiden kautta. Hyvän käsityksen prosessista näyttelyn takana saa Rom san – är du rom –yhteisöprojektin (2012–2013) loppuraportista. Kiertävä näyttely on esillä seuraavaksi muun muassa Malmössä ja Brysselissä. Kiinnostavaa analyysiä romani ja -saamelaishistorian museoinnista on luettavissa Nordisk Museologi -julkaisun numerossa 2/2015. Julkaisu sisältää tietoa sekä Latjo drom -että  I stadens utkant -hankkeista. Suomessa romanien kulttuuriperintöä tallentaa nykyisin erityisesti Nurmeksen museo, joka on ottanut romaniesineistön tallentamisen tehtäväkseen valtakunnallisesti.

Uppsalan tapaamisen toisena päivänä järjestetyssä RomArchive-hankkeen (2015–2019) työpajassa työskenneltiin otsikon The Civil rights movement in the Nordic countries and Germany: the politics of historical justice and combatting antigypsyism alla. Muun muassa Kulturstiftung des Bundes -säätiön rahoittama hanke on kansainvälinen verkkoportaali romanien historiaan ja taiteisiin. Kuratoitu ja toimitettu kokonaisuus sisältää eri teemoihin keskittyviä tutkimusartikkeleita ja niitä taustoittavia tausta-artikkeleita ja -aineistoja. Omassa työryhmässämme käsiteltiin romanien kansalaisoikeusliikkeen syntyä toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Pohjoismaisessa keskustelussa liikkeen kansainvälisyys ja keskinäiset yhteydet ovat ilmeisiä. Paikalla olleista ruotsalaisista romaniaktivisteista esimerkiksi taiteilija Hans Caldaras muisti hyvin omat esiintymisensä Hortto Kaalo -yhtyeen kanssa Helsingissä ravintola Adlonissa. Caldarash kertoi vaikuttuneensa erityisesti siitä, kuinka 1970-luvun alussa hiteiksi nousseet Hortto Kaalon (”Aito-mustalaisen”) laulut, mm. Bessarabia ja Miksi ovet ei aukene meille? olivat kuultavissa myös jukeboxeissa kautta Suomen.

Risto Blomster

Arkistotutkija Risto Blomster työskentelee SKS:n arkistossa äänitteiden sekä kansanmusiikki – ja romaniaineistojen parissa. Hän on mukana Romaniasiain neuvottelukunnan, Kansallisarkiston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteishankkeessa Romanien kulttuuriperintö: arkistointi, arvostus ja tutkimus.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *