Romaniaktivismia, musiikin ”mustalaisromantiikkaa” ja kansainvälisiä kytköksiä

SKS:n tutkimusosastolla tulevana syksynä aloittava tutkimushanke Romaniaktivismi ja musiikin ”mustalaisromantiikka” Suomessa 1900-luvun alkupuoliskolla nostaa esiin Suomessa virinnyttä romanien kansalaisuusliikettä 1910- ja 1920-luvuilla. Hankkeen painopiste on suomalaisten romanimuusikkoaktivistien toiminnan tutkimuksessa. Monet hankkeen tutkimuskysymyksistä ovat syntyneet SKS:n arkistossa asiakas- ja tietopalvelua tehtäessä. Alkavan hankkeen rahoittaja on Suomen Kulttuurirahasto.

Syksyllä aloittava tutkimushanke rakentuu jo 1960-luvulla SKS:ssa aloitetun romaniperinteen ja muistitiedon tallentamisen varaan. Yhteistyön alkusysäyksenä oli Mustalaislähetyksen (nyk. Romano Missio) Veikko Piiraisen vuonna 1966 kirjoittama sanomalehtikirjoitus, jossa hän esitti huolen romaniperinteen tallentamisen puutteista. SKS reagoi, ja Urpo Vento ja Pekka Laaksonen tarttuivat työhön.

Uuden tutkimushankkeen toinen merkittävä taustatekijä on aiemmat yhteishankkeet, joita on tehty kansainvälisten romanien kulttuuriperinnön tutkimusta ja tallennusta yhdistelevien hankkeiden kanssa. Kansainvälinen tutkimus aihepiirin parissa on verraten vilkasta ja tutkimus- ja julkaisuyhteistyötä tehdään runsaasti. Ideointia tulevaa hanketta varten on tehty myös arkisesti arkiston asiakaspalveluna alkaneessa yhteistyössä hankkeiden RomaArchive, Roma in the Center ja erityisesti RomaInterbellum: Roma Civic Emancipation Between The Two World Wars kanssa.

Romainterbellum-hankkeen tutkimuskohteena on Euroopan eri maiden romanien kansalaisoikeusliikkeet sotien välisenä aikana. Hankkeen tarkoituksena on tutkia, millaisia kansallisia pyrkimyksiä virisi ”maattoman kansan”, romanien, parissa erityisesti suurten imperiumien Itävalta-Unkarin, Ottomaanien valtakunnan ja Venäjän hajoamisen synnyttämissä uusissa valtioissa. Vastauksia kysymyksiin on odotettavissa hankkeen tulevissa julkaisuissa, joissa tarkastellaan myös Suomen tilannetta. Kolmen kokoomateoksen sarjan ensimmäinen julkaisu on juuri ilmestynyt otsikolla Roma Voices in History: a Source Book: Roma Emancipation in Central, South-Eastern and Eastern Europe From 19th Century Until the Second World War.

Suomen suuriruhtinaskunnassa oli tapahtunut merkittäviä asioita romanien suhteen jo ennen ensimmäisen maailmansodan myllerryksiä: ”mustalaiskysymys” oli ollut esillä senaatissa jo 1800-luvun puoleen väliin tultaessa, komiteamietintö ”mustalaiskysymyksen” ratkaisusta valmistui vuonna 1900 ja evankeliselta pohjalta toiminut Mustalaislähetys perustettiin vuonna 1906. Suomalaiset kehityskulut olivat osa kansainvälistä ”mustalaiskysymyksen” nousua ja romaniliikehdintää, johon kuului niin romanien kansalaisuusliikkeen synty kuin romanivestön parissa tehty herätyskristillinen työ.

1910-luvun aikana Mustalaislähetyksessä tapahtui kuitenkin hajaannusta, joka on jäänyt tutkimuksessa vähälle huomiolle. Mustalaislähetyksestä erosi joko pysyvästi tai väliaikaisesti useita romaneita, jotka olivat olleet keskeisissä rooleissa Mustalaislähetyksen esiintymis- ja puhujakiertueilla varainkeruussa ja evankelioimisessa. Uuden tutkimuksen aiheeksi nousevat juuri nämä Mustalaislähetyksessä aloittaneet ja myöhemmin omille urilleen siirtyneet taiteilijat, kuten Aleksander ”Chaaro” Åkerlund, Ida ”Cingardy” Blomerus, Ferdinand ”Kaalo” Nikkinen. Lisää tietoa on luvassa myös lyhytaikaisiksi jääneistä yhdistyksistä, kuten Suomen Romanien Sivistysseurasta ja Suomen Mustalaisteatterista, joka virisivät romaniaktivistien toiminnan tuloksena 1910-luvun lopussa.

Varhaiset romaniyhdistykset ja romaniaktivistien toiminta herättää monia kysymyksiä: Miten romaniaktivismi ja taiteen ”mustalaisromantiikka” kytkeytyivät yhteen romanitoimijoita tyydyttävällä tavalla? Millaista uutta romanikuvaa suomalaiset romanitaiteilijat rakensivat kulttuurisesti moninaisella kentällä, jossa ”mustalaismusiikin” aineksina toimivat venäläinen ja unkarilainen ”mustalaisuus”, suomalaisuus sekä romani-identiteetti? Mikä vaikutus muista maista Suomeen tulleilla romanimuusikoilla oli suomalaisten romanimuusikoiden toimintaan? Näihin ja muihin kysymyksiin tullaan uudessa tutkimushankkeessa hakemaan vastuksia.

Suomen Mustalaisteatterin esittämän Singoalla-näytelmän käsikirjoitus (1910-luku), Roosien mustalaisorkesteri Kiikalasta (1910-luku), Suomen Mustalaisteatteri (1910-luku), Mustalaislähetyksen ”Halkotarhaseurue” (1910-luku), Ferdinand ”Gaalo” Nikkinen (1920-luku), keskellä Aleksander ”Saska Chaaro” Åkerlundin konsertti-ilmoitus (1922).

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.