Nälkätalvi 1868 ja muita aikalaistekstejä entisaikojen elämästä

Nyt nähtiin nälkään kuolevain luonto. He nälkäiset ei luulleet ensinkään kuolevansa, olivat toimissaan olevinaan eikä tunteneet huonouttaan, toivoivat piankin työhön kykenevänsä kuin wan ruokaa saisivat. [- -], wan kuin ruokaa saivat kuolivat pian muutaman tunnin ja minuuttienkin sisään. – Lukkari Tahvo Huttunen Aika-Kirjassaan talvella 1868.

Perheen lisääntyminen minulle yhä enenee, ja samalla isän kalliit velvollisuudet. Puolisoni onnellisesti synnytti tyttö lapsen; nämät ovat hyvin helliä kohtia. Lasten hoito ja kasvatus itsessänsä on kyllä huolen ja surun alainen, vaan samalla iloinen, ja välistä hyvin hupasa. – Talonpoika Juho Kaksola päiväkirjassaan 30.4.1872

Kuolema ja syntymä, kärsimys ja ilo. Lehmipoikana Helsingissä ja radanrakentajana Yhdysvalloissa. Muun muassa näistä asioista kertoo verkkosivusto Kynällä kyntäjät, jossa 22 suomalaista, 17 kansanmiestä ja 5 kansannaista, kertoo omin sanoin elämästään. He kirjoittivat aikana, jolloin kirjoittaminen ei ollut vielä tavallinen taito. Tekstit antavat paljon: ne avaavat historian tapahtumia ja prosesseja tavallisten ihmisten kokemina ja raottavat ovea heidän yksityiseen elämänpiiriinsä. Ne valottavat, kuinka historia toteutui yksityisten ihmisten elämässä.

Sivusto pohjautuu kartoituksiin eri arkistoissa sekä yli 10 vuotta eri hankkeissa jatkuneeseen tutkimustyöhön aineistojen parissa. Kun lasketaan yhteen kaikki käsikirjoituksia tuottaneet henkilöt, pienpainatteet, arkkiveisut ja sanomalehtikirjoitukset, joita tutkimuksissa on käsitelty, kyse on yhteensä sadoista kirjoittajista ja heidän teksteistään. Yhdeltä on säilynyt meidän päiviimme yksi runo, toiselta jopa tuhansia sivuja kirjoituksia.

Kynällä kyntäjät -verkkoaineistossa on paitsi dokumentteja, myös artikkelit dokumenttien kirjoittajista ja heidän käyttämistään tekstilajeista, esimerkiksi päiväkirjoista, omaelämäkerroista, kirjeistä ja kertomuksista. Dokumentit on digikuvattu ja puhtaaksikirjoitettu. Kirjoitustaidon yleistymisen vaiheet ja sivuston tutkimuksellinen tausta on esitelty. Sivusto sisältää lisäksi runsaasti kuvia sekä bibliografian aihepiiriä käsittelevistä tutkimuksista. Kohderyhmä on laaja: kaikki 1800-luvun kansanelämästä ja kirjallisen kulttuurin vaiheista kiinnostuneet sekä erityisesti yläkoulu- ja lukioikäiset nuoret. Verkkoaineisto on jo tuoreeltaan otettu käyttöön myös yliopisto-opetuksessa. Sivustolla on runsaasti tehtäviä, jotka on sidottu yläkoulun ja lukion historian, äidinkielen, uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmiin. Kaikkiaan tarkoituksena on antaa lukijoille konkreettisia kosketuskohtia historiaan: ehkä jotakin juuri tuollaista omat esi-isäni tai esi-äitini kokivat.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta yhdestä Suomen historian pahimmasta katastrofista, nälkätalvesta 1868, jonka lukkari Tahvo Huttunen koki ja tallensi Aika-Kirjaansa. Huonot ajat olivat jatkuneet jo vuosia, ja kuolleisuus nousi korkeimmilleen juuri tuona talvena puolitoista vuosisataa sitten. Meidän on syytä muistaa myös tuota aikaa, niin kuin sisällissodan 100-vuotismuistoakin. Lukkari Huttusen kaltaiset kirjoitukset suoraan kriisin keskeltä ovat harvinaisia, vaikka katastrofi kosketti tuolloin lähes kaikkia. Kirkonkirjoihin perehtymällä suuri osa suomalaisista löytäisi suvustaan nälkävuosien uhreja. Niin myös tämän kirjoittaja: oma isoisäni isoisä Aatami Kauranen kuoli kulkutautiin 151 vuotta sitten, nälkävuonna 1867.

Kaisa Kauranen

Kaisa Kauranen on valtiotieteen lisensiaatti, joka on tutkinut kansanihmisten kirjoituksia. Hän on laatinut Kynällä kyntäjät -verkkosivuston yhdessä dosentti Kati Mikkolan kanssa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *