Mikä matka – ja kenen matkakertomus?

Kansallisarkistossa Helsingin Rauhankadulla järjestetään torstaina 5.4. kello 12 alkaen Mikä matka! Romanien kulttuuriperintö Suomessa -yleisötilaisuus. Tilaisuudessa keskustellaan romanien kulttuuriperinnöstä sekä sen tallentamisesta eri muodoissa. Tilaisuuden suunnittelussa on ollut mukana sekä romaneja että muistiorganisaatioiden edustajia.

Mikä matka -tilaisuuden nimessä voi kuulla arvonantoa romanien 500-vuotiseen historiaan ja kulttuuriin Suomessa – moninaisia kansainvälisten yhteyksien kerroksia unohtamatta. Mutta mitäpä jos nimi suunnataankin kysymyksenä muistiorganisaatioille, tutkijoille ja perinteentallentajille? Kuljetun yhteisen matkan ytimeen nousevat silloin kysymykset siitä, kuinka keruumenetelmät ja muistiorganisaatioiden hankintapoliittiset linjaukset ovat vaikuttaneet siihen, mitä romanien kulttuuriperinnöstä kansallisiin ja paikallisiin kokoelmiin on päätynyt. Ja miten vastata esimerkiksi dokumentaristi Carmen Baltzarin tilaisuudessa esittämään puheenvuoroon, joka on otsikoitu Onko maailma valmis siihen että romanit kertovat itse omat tarinansa, omilla ehdoillaan?

Romanien matkaa kuvaavia matkakertomuksia on useita. Olemme pyrkineet rakentamaan tilaisuuden siten, että romanien aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön kysymyksiä lähestytään monipuolisesti eri näkökulmista – niin kulttuuripolitiikan, tutkimuksen, tallentamisen kuin myös elävän perinteen vaalimisen suunnista. Ääneen pääsevät niin kulttuuriperinnön vaalijat kuin myös tutkijat, tallentajat ja muistiorganisaatioiden edustajat. Tilaisuuden keskiössä säilyy kuitenkin elävä ja elinvoimainen romanikulttuuri ja kysymykset siitä, mitä siitä on arkistoihin ja museoihin tallennettu – ja kenen ehdoilla?

Mikä matka -tilaisuuden alussa kuullaan Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteerin Henna Hutun puheenvuoro valmisteilla olevan romanipoliittisen toimenpideohjelman näkökulmasta. Tutkimuksesta tulee puhumaan Södertörnin yliopiston romanitutkimuksen professori Kimmo Granqvist, joka opettaa romanikieltä myös Helsingin yliopistossa. Unescon ja aineettoman kulttuuriperinnön näkökulmaa tilaisuuteen tuo Leena Marsio Museovirastosta. Suomen romanien lauluperinne valittiin viime vuonna julkistetulle elävän kulttuuriperinnön kansalliselle listalle. Esiintyjinä tilaisuudessa kuullaan muun muassa Mustalaismusiikin orkesterin lapsiesiintyjiä läänintaiteilija Mertsi Lindgrenin tuottamana.

Kulttuuriperintöaineistoista ja niiden tallentamisesta puhuvat Kenth Sjöblom, Risto Blomster, Raila Kataja sekä Tomi Ahoranta. Sjöblom esittelee Kansallisarkiston kokoelmien romaneihin liittyviä aineistoja. Blomster alustaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmista ja kertoo vuoden 2018 lopussa päättyvän Romanien kulttuuriperintö -hankkeen tuloksista. Paikalla on myös hankkeen aikana aineistojaan arkistoon luovuttaneita henkilöitä, joilta tullaan kuulemaan kommenttipuheenvuoroja. Romanien tarinaperinteestä alustavat elokuvaohjaaja Katarina Lillqvist ja mestarikansanlaulaja Hilja Grönfors puheenvuorossaan Romanien tarinat, elävät kuvat. Raila Kataja kertoo Kansallismuseon romanikokoelmista. Museon näkökulma liittyy myös Hilkka Lindgrenin esitykseen Muoti muuttuu, tyyli säilyy. Romanien vaatteet ennen ja nyt. Tuoreen ja kansainvälisen näkökulman tallentamiseen ja yhteisöllisyyteen tuo Tomi Ahoranta puheenvuorossaan Rakennetaanko romanien topoteekki?.

Luvassa on siis aikamoinen matka – ihan mistä näkökulmasta tahansa katsottuna. Matka myös toivottavasti jatkuu yhteisenä ja moniäänisenä. Toivommekin, että tilaisuus haastaa osallistujia pohtimaan sitä, kenen matkakertomukset arkistoihin päätyvät ja mikä on muistiorganisaatioiden rooli romanien elävän kulttuuriperinnön eri muotojen vaalimisen tukemisessa.

Tervetuloa mukaan! Saste aven!

Risto Blomster

Arkistotutkija Risto Blomster työskentelee SKS:n arkistossa äänitteiden sekä kansanmusiikki – ja romaniaineistojen parissa. Hän on mukana Romaniasiain neuvottelukunnan, Kansallisarkiston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteishankkeessa Romanien kulttuuriperintö: arkistointi, arvostus ja tutkimus.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *