Matti Kuusi ja pihlajanmarjat

Jatkan kollega Nirkon aloittamaa keskustelua säästä ja enteistä. Kesän hiipuessa on hyvä aloittaa varautuminen tulevaan talveen.

Olin jokin aika sitten tilaisuudessa, jossa oli paikalla myös muutama Matti Kuusen oppilas. ”Kuusen oppilas” on folkloristien piirissä ilman muuta yksi tapa määritellä, mihin joukkoon kuuluu. Kuulin monta oivaa juttua, mutta kertokoot M6:n oppilaat niitä itse sitten, kun kertomisen sopivaksi katsovat.

Minä en ehtinyt olla Kuusen oppilas, mutta Leea Virtasen luennolla perinteenlajeista oli emeritus professori Kuusi paikalla, kun käsittelimme sananparsia. Yksi hänen sanomansa on jäänyt erityisesti mieleeni ja se palaa aina näin syksyn lähestyessä. Kuusen mukaan vanha kansa oli kaukaa viisasta, sananparrellekin on usein olemassa kaksi tulkintaa: tämä ja päinvastainen.

Tarkkailen pihapiirini pihlajia, en kyllä niinkään enteiden vuoksi, vaan suunnitellen hyytelön tekoa. Nyt niissä on marjoja todella paljon. Innostuin kuitenkin testaamaan Kuusen väitettä ja kävin penkomassa sananparsikortistoa, ja tottahan väite on:

”Pihilaja ei kahta tarakkaa kanna, lunta ja marjoja.” Sievi 1938.

”Pihlaja runsaat marjat kantaa, pilvet runsaan lumen antaa.” Orivesi 1944.

Ja vielä:

”Ei pihlaja kärsi kahta ta[a]kkaa: kun siinä on paljon marjoja, ei syksyllä paljon sada. Pihlajanmarjain runsaus ennustaa kuivaa syksyä.” Ähtäri 1936.

Enkä malta olla kertomatta Keskylän sepästä, joka on ilmiselvästi ollut kylänsä toisinajattelija:

”Kun vanhat sanoo ettei pihlaja kahta taakkaa kanna, niin Keskylän vanhaseppä sanoo jotta kantaa kun poikakin. Vain ”kaksi taakkaa” tarkoittaa, että kyllä silloin tulee paljo lunta jos on paljo pihlajanmarjojakin.” Laihia 1936.

Ennustan tulevalle talvelle paikoin vähemmän, paikoin enemmän lunta, ja että syksyllä sataa, mutta joukossa on aurinkoisiakin päiviä.

3 vastausta artikkeliin ”Matti Kuusi ja pihlajanmarjat

    • Kiitos kommentista Heli! Siihen, kuka oli Keskylän vanhaseppä, en osaa vastata, mutta jos innostut tekemään salapoliisintyötä, niin annan muutaman vinkin. Sananparsi on SKS:n kansanrunousarkiston kortistosta, ja on paljon mahdollista, että sitä ei ole koskaan julkaistu. Kortissa ja käsikirjoituksessa on seuraava tieto: Eino Risku merkinnyt muistiin Toivo Kaurilalta (s. 1895) Laihialla vuonna 1936.

      • Huomaan vasta nyt, että en ole kiittänyt vastauksestasi, Sirkka-Liisa! Kiitos, arvokasta tietoa, jonka välitän laihialaisten Facebook-sivulle. Sinne on kerätty paljon historiallista tietoa.

Vastaa käyttäjälle Sirkka-Liisa Mettomäki Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.