Juhlin Viroa lukemalla!

Virolainen kirjallisuus on kiinnostavaa ja suomalaiset haluavat lukea sitä. Luettaisiin enemmänkin, jos sitä suomennettaisiin ja julkaistaisiin enemmän. En nyt kuitenkaan aio ruveta tätä valittamaan, sillä suomennettu virolainen kirjallisuus kamppailee muun käännöskirjallisuuden joukossa. Muiden jalkoihin se kuitenkaan ei suostu jäämään! On keksitty ja keksitään yhä uusia keinoja etelänaapurimme kirjallisuuden eri lajien esille tuomiseksi rikastuttamaan suomalaista kirjallisuuskenttää.

Viro vuosikirjan juhlajulkaisussa (Tallinna-kustannus, 2017) on listattu virolaisen kirjallisuuden suomennoksia. Lista lienee melko kattava ja se antaa laajan kuvan siitä, mitä ja milloin on julkaistu. Viro-kulttuurisuhteiden pitkäaikaisen vaalijan Tuglas-seuran jo viitenä peräkkäisenä vuotena järjestämä helmikuinen virolaisen kirjallisuuden viikko toi tänäkin vuonna nimekkäitä kirjailijoita vierailulle useille paikkakunnille ympäri Suomen. Osaa kirjailijaesiintymistä voi katsella netistä yllä olevan linkin takaa. Samalla pääsee myös tutustumaan kirjallisuusviikon yhteydessä julkaistuun Helmi-lehteen, joka esittelee viikon kirjailijavieraat näytekäännöksineen sekä aktiivisten suomalais-virolaisten toimijoiden kirjavinkkejä. Viro-instituutin koordinoima Nippernaati-käännöskokoelma – nyt jo kolme peräkkäistä julkaisua – nostaa Helmin tavoin esille huomionarvoisia kirjailijoita, joiden teokset saattaisivat kiinnostaa myös suomalaislukijoita.

Myös Suomen suurimmilla kirjamessuilla Viro on ollut lähes aina vahvasti esillä. Helsingin kirjamessujen Viro-aiheinen ohjelma on jo käsite, joka huipentui vuonna 2011 Viron teemamaavuoteen. Tuolloin julkaistiin parikymmentä suomennettua kirjaa. Onneksi Viro on ollut vahvasti läsnä teemavuoden jälkeenkin sekä uusin suomennoksin että yhteiskunnallisten keskusteluin. Turun kirjamessujen Viro-ohjelma on vuosi vuoden jälkeen kasvanut muutaman vierailevan runoilijan esiintymisistä runomaaottelujen kautta siihen, että useilla suomalaisilla Viro-seuroilla on jo usean vuoden ajan ollut yhteinen messuosasto. Vuonna 2018 Viro on Turun kirjamessujen kunniavieras. Kihelmöivin odotuksin matkatkaamme lokakuun alussa Turkuun!

Mikä virolaisessa kirjallisuudessa sitten on niin kiinnostavaa? Monikin asia, joista nostan esiin muutaman: historia, hauskuus ja monimuotoisuus. Suomessa julkaistaan runsaasti sotaa käsitteleviä kirjoja, tänä vuonna myös vuoden 1918 tapahtumia. Suomen ja Viron historialla on paljon yhtymäkohtia mutta historioidemme polut ovat olleet myös toisenlaiset. Juuri tuohon toisenlaiseen tutustuminen auttaa ymmärtämään sekä omaa menneisyyttä että naapurin kokemaa. Virolaiset osaavat irrotella, kirjoittaa vakavistakin asioista humoristisesti – ehkä aiemmalla ”rivien väliin kirjoittamisella” on vielä vaikutusta näkyvillä. Erilaiset kokeilevat muodot varsinkin runoudessa ja lastenkirjallisuudessa kiehtovat.

Entä miten virolainen kirjallisuus näkyy muualla maailmassa? Tietoja kirjallisuuden käännöksistä voi katsoa Viron kirjallisuuden keskuksen (ELIC) sivulta. Huhtikuussa 2018 ovat 100-vuotiaat Baltian maat kunniavieraina Lontoon kirjamessuilla. Messujen jälkeen järjestetään Notting Hillissä virolaisen kirjallisuuden festivaali EstLitFest. Onnea satavuotiaille!

Myös Suomessa juhlitaan! Niin kirjallisuus- kuin muitakin Viro-aiheisia tapahtumia on koottu nettiin Viro Suomessa -sivulle.

Yksi hyvä tapa on lukea virolaista kirjallisuutta. Facebook-ryhmässä Juhlin Viroa lukemalla! on jo runsaat 2000 jäsentä. Liity sinäkin, saa lukuvinkkejä, jaa lukukokemuksia!

Aleksis Kivi onnitteli 100-vuotiasta Viroa kietomalla kaulaansa sinimustavalkoisen kaulaliinan 24.2.2018. (Kuva: Merja Aho).

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.