Hyvä vai paha pomo?

Johtaminen on kiehtova aihe. Siihen liittyy paljon odotuksia ja usein myös pettymyksiä. Yleisesti uskotaan, että johtamisen avulla voidaan vaikuttaa niin organisaatioiden menestykseen kuin ihmisten hyvinvointiinkin. Johtamiseen liittyviä suuria odotuksia kuvaa osaltaan sekin, että jos jokin asia ei oikein suju, aletaan toivoa, että johtaja vaihtuisi.

Johtamiseen liittyvät suuret odotukset ovat saaneet aikaan sen, että johtamista on tutkittu runsaasti. Kuitenkin tämä yli 100 vuotta kestänyt tutkimustoiminta on saanut aikaan harvinaisen vähän villoja. Johtamisesta tiedetään vieläkin sangen vähän. Runsaan tutkimustoiminnan tulokset ovat oikeastaan pikemminkin osoittaneet, mitä johtaminen ei ole, kuin sen mitä se on.

Shakkilauta. Kuva: Pixabay.

Kertaan lyhyesti tutkimustoiminnan ”saavutukset”. Tiedämme, ettei johtaminen ole sen paremmin synnynnäinen kuin opittukaan ominaisuus. Tiedämme, ettei ole olemassa yhtä parasta johtamistyyliä. Tiedämme, että johtamista on mahdotonta kuvata minkään mallin avulla. Tiedämme, että johtajan ja seuraajien väliset suhteet vaikuttavat johtamiseen. Tiedämme, että johtaminen rakentuu ihmisten välisen vuorovaikutuksen kautta. Tiedämme myös, että johtaminen muotoutuu erilaiseksi eri yhteisöissä ja eri tilanteissa.

Koska tiedämme johtamisesta todellisuudessa varsin vähän, meidän tarvitseekin kerätä lisää tietoja tästä kiehtovasta ilmiöstä. Koska tiedämme aikaisempien tutkimusten valossa, että johtaminen ei liity pelkästään yksilöön, johtajaan tai esimieheen, vaan on ihmisten välisen historiallisesti etenevän vuorovaikutuksen tulosta, olisi juuri näistä aina eri tavoin etenevistä tapahtumakuluista kerättävä lisää tietoa. Siksi olemme rohjenneet ryhtyä keräämään ihmisten omaamia tarinoita ja kertomuksia sekä mielipiteitä johtamisesta.

On monia syitä, miksi kertomuksia johtamisesta tulee kerätä juuri nyt. Ensinnäkin johtaminen vaikuttaa ratkaisevalla tavalla koko yhteiskuntaan, organisaatioihin ja ihmisten elämään. Toiseksi maamme on viime vuosikymmeninä muuttunut melkoisesti. Samalla organisaatiot ja johtaminenkin ovat muuttuneet. Kuitenkaan ei ole systemaattisesti kerätty tietoa siitä, miten muutokset ovat vaikuttaneet johtamiseen, organisaatioihin ja ihmisiin. Kolmanneksi tiedämme aikaisempien tutkimusten valossa, että ihmisten kokemukset johtamisesta vaihtelevat suuresti. Useimmat ajattelevat, että johtaminen on esimiehen toimintaa. Monet mieltävät johtamisen vaikuttamiseksi. Jotkut korostavat eettisiä näkökulmia johtamisessa, toiset päämääräkeskeistä ja tavoitteellista toimintaa. Monet korostavat vuorovaikutuksen merkitystä johtamisessa.

Tosiasia, että tiedämme johtamisesta todellisuudessa varsin vähän vaikeuttaa johtamisen kehittämistä. Kuitenkin ihmiset odottavat, että johtamista kehitettäisiin. Kaikki ovatkin jokseenkin yhtä mieltä siitä, että jokaisella on oikeus hyvään johtamiseen. Kuitenkin aina vain saamme kuulla esimerkkejä huonosta johtamisesta. Tämä on valitettavaa. Kun myös johtamisen kehittämiseltä odotetaan paljon, olisi tiedettävä, mitkä seikat johtamisessa kaipaavat eniten kehittämistä.

Tartu siis kynään ja kerro oma näkemyksesi johtamisesta meille: Hyvä vai paha pomo -keruu jatkuu 15.2.2020 saakka.

Pauli Juuti

Tampereen yliopiston henkilöstöasioiden ja johtamisen dosentti, emeritusprofessori Pauli Juuti on toiminut mm. Lappeenrannan teknillisen yliopiston johtamisen ja organisaatioiden professorina. Kymmeniä johtamiseen liittyviä tietokirjoja kirjoittanut Juuti on ollut mukana ideoimassa Hyvä vai paha pomo? -keruuta.

Yksi vastaus artikkeliin ”Hyvä vai paha pomo?

  1. Johtaja – mahdollistaa työyhteisössä henkilökohtaisen luovuuden toteutumisen yhteiseksi hyväksi.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *