Earáhuvvi dálkkádat ja kultuvra Sámis / Muuttuva ilmasto ja kulttuuri Saamenmaalla

Riikkaidgaskasaš dálkkádatpanela IPCC lea addán ođđa, vel čavgadeabbu ávžžuhusaidis dálkkádatrievdama caggama várás ja eananspáppa liegganeami bisseheami várás. Dálkkádatrievdamis bohtet ođđasat, diehtu ja oainnut almmolaš eallimis ain jođáneabbo leahtuin. Diehtu – máŋgii duskkástuhtti – lassána ja diehtit ain eanet sierralágán kausálaoktavuođain, dálkkádatrievdama váikkuhusain dearvvašvuhtii, buresbirgejupmái ja olbmuid lihkadeapmái. Kultuvrralaš váikkuhusain diehtit unnit, muhto olles álbmogiid bággosirdimat, dálkkádatbáhtareaddjivuohta ja eallindili earáhuvvamat váikkuhit ja bohtet váikkuhit máilmmi kultuvrralaš riggodahkii.

Sámis ealloboazodolliin árbevirolaš ságastallanfáddá leat bohccot, guohtondilit dehege bohccuid guohtun dálvet, gos bohccot leat, eará olbmot geat johtet guohtoneatnamiin, eallit ja doaibmit – dego minerálaid ohccit. Boahttit eai leat dušše eatnama nalde, muhto Sámi eatnama riggodagat dutkojuvvojit ja ohccojuvvojit áimmus helikopteriidda ja girdiide giddejuvvon rusttegiiguin. Dákkár boazobargoságastallamii lea laktásan aivve ođđa vugiid mielde earáhuvvan diliid áiccadeapmi – dálkkádatsáhka. Birasdiliid dárkkes áiccadeapmi, luonddudiliid klassifiseren ja kausálaoktavuođaid ipmirdeapmi lea boazosápmelaččaid ámmátmáhtu guovddášoassi. Boazobargi galgá árvvoštallat sierra jagiáiggiid mielde guoddágo jiekŋa mohtorgielkká dehe njealjejuvllaga, ja daid guorpmi, guoddágo gielká obbasis vuojokeahttá, guohtondiliid ja bohccuid lihkadeami.

Várálaš njalkkas njealjijuvllatmáđiidja 1.11.2015

Várálaš njalkkas njealjijuvllatmáđiidja 1.11.2015

Go boazobargit johtet bargguset dihte luonddus beaivválaččat, de unnánašge rievdadusat šattolašvuođas, luonddudiliin, muohta- ja jiekŋadiliin fuobmájuvvojit boazobarggu oassin. Ja dát rievdadusat leat fuomášuvvon olu. Barggu okta oassi leanai sihkarmeahttunvuohta, riska ja fuolla. Fuolla sihke iežas boahtteáiggis, bohccuid buresbirgejumis sihke kultuvrra jotkkolašvuođas.

Dálkkádatrievdan lasiha dálkki molsašuddivuođa ja diliid, mat rievddadit ravddamus rájes nuppi ravdii. Molsašuddamat leatnai leamaš eatnat. Geassi 2017 lei njuoskkas – arvin spiehkastii 160 % dábálaččas. Geassi 2018 fas lei nu goikkis ahte ii lean goassige leamaš. Báhkat liggeje vuojadančáziid Sámis mánáid illun, muhto bohccuide geassi lei áŋgir. Boazu lea árktalaš ealli, iige gierdda báhkkasa buktin streassa. Miessemearkumiid šadde sirdit muhtin guovlluin čakčii, daningo bohccuid balle jámadit gárdái báhkaid dihte. Ruoŧas viiddes vuovdebuollimat duššade máŋggalot jahkái bohccuide dehálaš dálveguohtoneatnamiid.

Sápmelaččaide dálkkádatrievdan ja dasa vuogáiduvvan lea ovttaáigásaččat kultuvrra earáhuvvan, mas iežas eallinvuohki ja ealáhusat galget vuogáiduhttot earáhuvvan diliide. Earáhuvvan vuhtto konkrehtalaččat juo dálá boazobarggus Sámis. Sierra guovlluin, juobe bálgesiid siste, leat iešguđetlágán boazobargomállet, vuogit ja innovašuvnnat. Rievdadusat eai bisan dušše innovašuvnnaid atnui, muhto rievdadusat čuhcet oba diehtovuogádahkii ja sámegillii.

Suoma ja Norgga gaskasaš boazoáidi, man beassá vácci rastá 28.3.2016

Suoma ja Norgga gaskasaš boazoáidi, man beassá vácci rastá 28.3.2016

Dálkkádatrievdan buktá árvitmeahttun njuolggováikkuhusaid ja mohki bakte váikkuhusaid (direct, secondary and tertiary effects) sápmelaččaide, Sámi eatnamii ja lunddolaččat buot Suoma olbmuide, muhto sierra vugiid mielde. Mun lean iežan dutkanguimmiiguin gárten systemáhtalaš girjjálašvuohtaanalysa mielde dutkandieđu dálkkádatrievdama váikkuhusain sápmelaččaid dearvvašvuhtii, buresbirgejupmái ja kultuvrii. Heahkastuhtti lei, ahte sápmelaččaid dearvvašvuođas gávdnui dušše unnán dutkandiehtu Suomas, muhto vel unnit Ruoššas. Dearvvašvuohtadutkamušain, mii guoská sápmelaččaid, okta guovddášbuncarakkis leanai sápmelačča identifiseren ja láhkamearrádusaid ráddjehusat, mat vuođđuduvvet registtardieđuide.

Sápmelaččaid dearvvašvuođas ja buresbirgejumis ii leat oažžumis registtarvuđot diehtu. Norggas sápmelaččaid dearvvašvuohta lea dutkojuvvon SAMINOR-dutkanfidnuin ja Ruoŧas lea álggahuvvome viiddes dutkanfidnu sápmelaččaid dearvvašvuođas. Dieđu vuođul, mii gávdno, sápmelaččaid dearvvašvuohta ii spiehkas mearkkašahtti ládje eará álbmoga dearvvašvuođas. Leat duođaštusat, ahte sápmelaččaid dearvvašvuohta lea muhtin veardde buoret. Sápmelaččaid árbevirolaš eallinvuohki ja sierraborramušat sihke sámegiella ja sámi searvvušeallin orrot suodjaleame sápmelaččaid dearvvašvuođa ja mielladearvvašvuohta. Dutkandieđu mielde rievdadusat borrandábiin, eallinvuogis, orrunmálliin ja sosiála birrasis dahket sápmelaččaid mieđisin eallindássebuozalmasaide ja mielladearvvašvuohtaproblemaide. Ain stuorit oassi sápmelaččain orrot ruovttuguovllu, sámi kultuvrra váimmosguovlluid, olggobealde, ja dutkanbohtosat bidjet gal váraid nala. Sápmelaččain, dego earánai árktalaš álgoálbmogiin, lea alit iešsorbmenriska. Ruoŧas dahkkon dutkamušaid mielde riska iešsorbmemii lea lassáneame. Árbevirolaš ealáhusaid, earenoamážit boazodoalu geahnohis sajádat, heajos vejolašvuođat bargat iežas kultuvrra mielde ja bajásdoallat sápmelaš identitehta loktejit iešsorbmenriskka earenoamážit sámi nuoraid gaskavuođas.

Dálkkádatrievdama dearvvašvuohtaváikkuhusain lea máilmmiviidosaččat olu dutkangirjjálašvuohta. Sámi eatnamis dálkkádatrievdan dárkkuha ođđa dávddaid bohccuige go olbmuide, lasiha riskka allergiijai ja ástmái dehege heakkabuđohahkii sihke jámolašvuođa váibmo- ja varrasuotnadávddaide. Bárttit, mat laktásit diliid earáhuvvamii, dego sierralágán eananriđut, muohtauđđasat, jieŋaide gahččamat ja rutniide vuodjumat bohtet einnostusaid mielde lassánit. Boazodoallu lea dutkamušaid mielde juo dál várálaš ámmát, ja várálašvuohta boahtá vel dálážis lassánit. Juo dál sápmelaš ealloboazodoallit muitalit lassánan bárteriskkain, mat čuvvot earáhuvvan birasdiliin.

Dálkkádatrievdan lea earáhuhttán ja earáhuhttá geažos áigge šattolašvuođa, birrasa ja dálkediliid. Árktalaš guovlu, man Sápmi lea, lieggana eará máilmmi jođáneappot. Biologalaš dutkamuš dahkkojuvvo olu ja dálá dutkandieđu mielde bohccuid geasseguohtun caggá boahttišlájaid viiduma duoddarii sihke njoazida muohttaga suddanleahtu, ja dáinna lágiin caggá dálkkádatrievdama váikkuhusaid. Almmolašvuođas ságastallojuvvo hui olu boazoguohtoneatnamiid gollamis, jeagelguolbaniid duššamis ja bohccuid vahátlaš váikkuhusas lundui.

Ságastallan lea hui ovttageardán ja njuolggolinnját boazobargiid oaidninvuogis, daningo sin ealáhus lea lágain mearriduvvon hui čavga ja stivrejuvvon. Eallin ja ealáhusain bargan gáibida aivve sierra lihttoláva ekonomalaš investeremiid go goahteeallin, eaige Suoma lágat skuvllaidisguin ja geatnegasvuođaidisguin atte bearašolbmuide vejolašvuođa eallit birrajagi duoddaris. Dálkkádatrievdama vuogáiduvvama dáfus boazu lea hui dehálaš ealli, dego diehttelas maid sámi kultuvrra boahtteáigginai. Ealloboazodoallu lea ealáhus, mii lea šaddan vuogáiduvvat gilvaleaddji eanangeavahanhámiide, márkanekonomiijai, máŋggadásat láhkaásaheapmái, servodaga geatnegasvuođaide. Dálkkádatrievdama áigge dárbbahuvvo ain eanet kultuvrralaš ja holisttalaš ipmárdus ja dutkamuš, vai kultuvrralaš máŋggalágánvuohta ja riggodat sáhttet seailut globála máilmmis.

Sámi kultuvra lea máŋgga mihttobáttiin mihtideami mielde uhkivuloš. Sámegielat leat uhkivuložat ja sápmelaččaid unna populašuvdnamearáš, viiddes geográfalaš orrunguovlu ja historjjálaš dihto oassái velnai geažos áigge joatkahuvvi assimilašuvdnapolitihkka leat dahkan sámi kultuvrras ja servošiin hui hávváiduvviid. Go kultuvra lea juo válmmašin hávváiduvvi, dálkkádatrievdan sáhttá leat hui váráslaš sámi kultuvrii. Lea hui stuora dárbu čuovvut máŋggadieđalaččat dálkkádatrievdama ja dan váikkuhusaid dearvvašvuhtii, buresbirgejupmái go kultuvrii.

Lassidiehtu:

  • Jaakkola JI, Juntunen S & Näkkäläjärvi K. (2018) The Holistic Effects of Climate Change on the Culture, Well-Being, and Health of the Saami, the Only Indigenous People in the European Union. Current Environmental Health Reports 5(4): article 211. DOI:10.1007/s40572-018-0211-2.
  • Intergovernmental Panel on Climate Change: http://www.ipcc.ch/index.htm

Klemetti Näkkäläjärvi

Muuttuva ilmasto ja kulttuuri Saamenmaalla

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on antanut uudet, entistä tiukemmat suosituksensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja maapallon lämpenemisen pysäyttämiseksi. Ilmastonmuutoksesta tulee uutisia, tietoa ja näkemyksiä julkisessa elämässä yhä kiihtyvään tahtiin. Tieto – monesti tuskaannuttava sellainen – lisääntyy ja tiedämme yhä enemmän erilaisista kausaalisuhteista, ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen, hyvinvointiin ja ihmisten liikkeisiin. Kulttuurisista vaikutuksista tiedetään vähemmän, mutta väestöjen pakkosiirrot, ilmastopakolaisuus ja muutokset elämäntavassa vaikuttavat ja tulevat vaikuttamaan maailman kulttuuriseen rikkauteen.

Saamenmaalla poropaimenilla perinteinen puheenaihe on porot, kaivos-olosuhteet eli porojen laidunolosuhteet talvella, porojen sijainti, muut laitumilla liikkuvat ihmiset, eläimet ja toimijat, kuten mineraalien etsijät. Tulokkaita ei ole vain maan päällä, vaan Saamenmaan rikkauksia tutkitaan ja etsitään ilmasta käsin helikoptereihin ja lentokoneisiin lisättyjen laitteiden avulla. Tällaiseen porotyökeskusteluun on liittynyt aivan uudella tapaa muuttuneiden olosuhteiden havainnointi – ilmastopuhe. Ympäristön olosuhteiden tarkka havainnointi, luonnonolosuhteiden luokitteleminen ja kausaalisuhteiden ymmärtäminen on poropaimenien ammattitaidon keskeinen osa. Paimenen tulee arvioida, kantaako jää moottorikelkan tai mönkijän ja lastin, kulkeeko kelkka lumessa uppoamatta, kaivuolosuhteet ja porojen liikkeet eri vuodenaikoina.

Vaarallisen liukas mönkijäreitti 1.11.2015

Vaarallisen liukas mönkijäreitti 1.11.2015

Kun poropaimenet liikkuvat työnsä puolesta luonnossa päivittäin, pienetkin muutokset kasvillisuudessa, olosuhteissa, lumi- ja jääolosuhteissa havaitaan osana porotyötä. Ja näitä muutoksia on havaittu paljon. Työn yksi osa onkin epävarmuus, riski ja huoli. Huoli sekä omasta tulevaisuudesta, porojen hyvinvoinnista sekä kulttuurin jatkuvuudesta.

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja vaihtelevuutta. Vaihtelevuutta onkin ollut. Kesä 2017 oli märkä – sadanta poikkesi jopa 160 % normaalista. Kesä 2018 puolestaan oli kuivista kuivin. Helteinen kesä lämmitti uimavedet Saamenmaalla lasten iloksi, mutta poroille kesä oli ankara. Poro on arktinen elä, eikä kestä kuumuuden tuomaa stressiä. Vasanmerkityksiä jouduttiin siirtämään joillakin alueilla syksyyn, koska poroja pelättiin kuolevan kaarteeseen kuumuudesta johtuen. Ruotsissa rajut metsäpalot tuhosivat moneksi kymmeneksi vuodeksi poroille tärkeitä talvilaitumia.

Saamelaisille ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen on myös kulttuurinmuutosta, jossa omaa elämäntapaa ja elinkeinoja tulee sopeuttaa muuttuneisiin olosuhteisiin. Muutos näkyy konkreettisesti jo tämän päivän porotyössä Saamenmaalla. Eri alueilla, jopa paliskuntien sisällä, on erilaisia porotyömalleja, tapoja ja innovaatioita. Muutokset eivät rajaudu vain innovaatioiden käyttöön, vaan muutokset kohdistuvat koko tietojärjestelmään ja saamen kieleen.

Suomen ja Norjan välinen kävellen ylitettävä poro"este"aita 28.3.2016

Suomen ja Norjan välinen kävellen ylitettävä poro”este”aita 28.3.2016

Ilmastonmuutos tuo arvaamattomia suoria, epäsuoria ja välillisiä vaikutuksia (direct, secondary and tertiary effects) saamelaisille, saamenmaalle ja luonnollisesti kaikille Suomen asukkaille, mutta eri tavoin. Olen tutkijatovereideni kanssa kartoittanut systemaattiseen kirjallisuusanalyysiin pohjautuen tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista saamelaisten terveyteen, hyvinvointiin ja kulttuuriin. Yllättäen saamelaisten terveydestä löytyi vain vähän tutkimustietoa Suomesta, mutta vielä vähemmän sitä löytyi Venäjältä. Saamelaisia koskevissa terveystutkimuksissa yksi keskeinen ongelma onkin saamelaisten identifiointi ja lainsäädännön luomat rajoitteet rekisteritietoihin pohjautuen.

Saamelaisten terveydestä ja hyvinvoinnista ei ole saatavilla rekisteripohjaista tietoa. Norjassa saamelaisten terveyttä on tutkittu SAMINOR-tutkimushankkeissa ja Ruotsissa ollaan käynnistämässä laajaa tutkimushanketta saamelaisten terveydestä. Olemassa olevan tiedon perusteella saamelaisten terveys ei poikkea merkittävästi muun väestön terveydestä. On todisteita siitä, että saamelaisten terveys on jonkin verran parempi. Saamelaisten perinteinen elämäntapa ja ruokavalio sekä saamen kieli ja saamelainen yhteisöelämä näyttää suojelevan saamelaisten terveyttä, mukaan lukien mielenterveyttä. Tutkimustiedon mukaan muutokset ruokavaliossa, elämäntavassa, asumismalleissa ja sosiaalisessa ympäristössä altistavat saamelaiset elintasosairauksille ja mielenterveysongelmille. Yhä suurempi osa saamelaisia asuu kotiseutualueen, saamelaiskulttuurin ydinalueiden, ulkopuolella, ja tutkimustulos on hälyttävä. Saamelaisilla, kuten muillakin arktisilla alkuperäiskansoilla, on korkeampi itsemurhariski. Ruotsissa tehtyjen tutkimuksien mukaan riski itsemurhiin on kasvamassa. Perinteisten elinkeinojen, erityisesti poronhoidon heikko asema, heikot mahdollisuudet harjoittaa omaa kulttuuriaan, puhua saamen kieltä ja ylläpitää saamelaista identiteettiä nostaa itsemurhariskiä erityisesti saamelaisnuorten keskuudessa.

Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista on globaalilla tasolla paljon tutkimuskirjallisuutta. Saamenmaalle ilmastonmuutos tarkoittaa uusia tauteja niin ihmisille kuin poroillekin, lisää riskiä allergiaan ja astmaan sekä kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin.   Olosuhteiden muuttumiseen liittyvät onnettomuudet kuten erilaiset maanvyöryt, lumivyöryt, jäihin putoamiset ja sulaan uppoamiset tulevat ennakoidusta lisääntymään. Poronhoito on tutkimusten mukaan jo nyt vaarallinen ammatti, ja vaarallisuus tulee edelleen lisääntymään. Jo nyt poronhoitajat raportoivat muuttuvista ympäristöolosuhteista johtuvasta lisääntyneestä onnettomuusriskistä.

Ilmastonmuutos on muuttanut ja muuttaa yhä edelleen kasvillisuus-, ympäristö ja sääolosuhteita. Arktinen alue, jota Saamenmaa on, lämpenee muuta maailmaa nopeammin. Biologista tutkimusta tehdään paljon ja nykyisen tutkimustiedon mukaan porojen kesäaikainen laidunnus hillitsee tulokaslajien leviämistä tunturialueelle sekä hidastaa lumen sulamisnopeutta, hilliten täten ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Julkisuudessa keskustellaan hyvin paljon porolaidunten kulumisesta, jäkäläkankaiden tuhoutumisesta ja porojen vahingollisesta vaikutuksesta luontoon.

Keskustelu on hyvin yksioikoinen poronhoitajien näkökulmasta, koska heidän elinkeinonsa on lainsäädännössä tiukasti rajattua ja ohjattua. Eläminen ja elinkeinon harjoittaminen vaatii aivan eri mittaluokan taloudellisia investointia kuin kotaelämä, eikä Suomen lainsäädäntö kouluineen ja velvoitteineen mahdollista perheellisille ympärivuotista elämää tuntureilla. Ilmastonmuutoksen sopeutumisen kannalta poro on hyvin tärkeä eläin, kuten tietysti saamelaiskulttuurin tulevaisuudenkin. Poronhoito on elinkeino, joka on joutunut sopeutumaan kilpaileviin maankäyttömuotoihin, markkinatalouteen, monitasoiseen lainsäädäntöön, yhteiskunnan velvoitteisiin. Ilmastonmuutoksen aikana tarvitaan yhä enemmän kulttuurista ja holistista ymmärrystä ja tutkimusta, jotta kulttuurinen moninaisuus ja rikkaus voivat säilyä globaalissa maailmassa.

Saamelaiskulttuuri on monella mittapuulla uhanalainen. Saamen kielet ovat uhanalaisia ja saamelaisten pieni koko, laaja maantieteellinen asuma-alue ja historiallinen ja osittain vieläkin jatkuva assimilaatiopolitiikka on tehnyt saamelaiskulttuurin ja yhteisöt hyvin haavoittuvaiseksi.  Kun kulttuuri on jo valmiiksi haavoittuvainen, ilmastonmuutos voi olla hyvinkin kohtalokasta saamelaiskulttuurille. On suuri tarve seurata monitieteisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia niin terveydelle, hyvinvoinnille kuin kulttuurillekin.

Lisää tietoa:

  • Jaakkola JI, Juntunen S & Näkkäläjärvi K. (2018) The Holistic Effects of Climate Change on the Culture, Well-Being, and Health of the Saami, the Only Indigenous People in the European Union. Current Environmental Health Reports 5(4): article 211. DOI:10.1007/s40572-018-0211-2.
  • Intergovernmental Panel on Climate Change: http://www.ipcc.ch/index.htm

Klemetti Näkkäläjärvi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *