Viestinnän loikkia maailman menossa – ajatuksia Agricolan ja suomen kielen päivänä

Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää vietetään tänä vuonna kevään muiden merkkipäivien ja juhlien tavoin poikkeuksellisissa oloissa ja tunnelmissa. Maailma mullistui nopeasti – koulut, opiskelupaikat ja monet julkiset tilat ja työpaikat ovat kiinni, monet palvelut on lakkautettu, liikkumista ja kokoontumista rajoitettu ja kasvokkain tapaamisia kehotettu välttämään. Muutoksista huolimatta viestintä ja ihmisten välinen vuorovaikutus eivät ole lakanneet tai välttämättä edes vähentyneet – tiedonvälitys ja kommunikointi ovat vain siirtyneet osin muille foorumeille ja saaneet uusia muotoja. Monen yksilön, perheen ja yrityksen toiminnassa viestintävälineiden käyttö eroaakin huomattavasti viimekeväisestä tai muutaman viikon takaisesta. Monille aiemmin vähän käytetyille tai hyödyntämättömille keinoille ja teknisille sovelluksille on tullut tarvetta.

Viestinnän ja tiedonvälityksen murroksia on koettu historiassa monenlaisia ennenkin. 2000-luvun sähköisen viestinnän kehityksestä ja viime viikkojen tapahtumista vauhtia saaneesta digiloikasta voi rakentaa aasinsillan 1500-luvun viestinnälliseen käännekohtaan. Meillä elettiin muun pohjoisen Euroopan tavoin kansankielisen kirjallistumisen murrosta. Kirjoitetun muodon sai joukko kieliä, joita oli aiemmin käytetty yksinomaan tai lähes yksinomaan puhuttuina. Kirjoja painettiin kielillä, joilla ei ollut aiemmin julkaistu mitään. Oli myös vanhoja kirjakieliä, jotka uusien julkaisujen myötä uudistuivat ja vakiintuivat. Luotiin perustoja monille kirjakielille – niin myös suomelle. Jälkeenpäin historiankirjoituksessa määriteltyjen aikakausien näkökulmasta painettujen suomenkielisten teosten myötä meillä murtauduttiin keskiajalta uudelle ajalle.   

Lue loppuun

Hyvä vai paha pomo?

Johtaminen on kiehtova aihe. Siihen liittyy paljon odotuksia ja usein myös pettymyksiä. Yleisesti uskotaan, että johtamisen avulla voidaan vaikuttaa niin organisaatioiden menestykseen kuin ihmisten hyvinvointiinkin. Johtamiseen liittyviä suuria odotuksia kuvaa osaltaan sekin, että jos jokin asia ei oikein suju, aletaan toivoa, että johtaja vaihtuisi.

Johtamiseen liittyvät suuret odotukset ovat saaneet aikaan sen, että johtamista on tutkittu runsaasti. Kuitenkin tämä yli 100 vuotta kestänyt tutkimustoiminta on saanut aikaan harvinaisen vähän villoja. Johtamisesta tiedetään vieläkin sangen vähän. Runsaan tutkimustoiminnan tulokset ovat oikeastaan pikemminkin osoittaneet, mitä johtaminen ei ole, kuin sen mitä se on.

Lue loppuun