Matkasta kirja, matkakirjasta tutkimus

Matkakirjallisuuden tutkimus on pieni mutta monitieteinen tutkimusala, joka keskittyy matkoihin liittyviin tieto- ja kaunokirjallisiin teksteihin. Tutkimuskohteet voivat olla vaikkapa matkaoppaita tai matkoista laadittuja kertomuksia, päiväkirjoja, reportaaseja ja esseitä. Aiempina vuosisatoina matkustamaan pääsivät vain harvat ja valitut, joten matkakirjat saattoivat tarjota aikalaislukijoille aivan uutta tietoa vieraista paikoista – ja myöhempien aikojen tutkijoille arvokasta tietoa kirjoittamisajasta.

Meidän aikanamme matkailu on yleistä, ja on vaikea löytää maailmasta kolkkaa, josta ei löytyisi tietoa muutamalla hiirenklikkauksella. Silti omakohtaisia matkakirjoja, matkablogeja ja lehtien matkajuttuja edelleen kirjoitetaan, julkaistaan ja luetaan. Kuten matkakirjailija William Dalrymple on todennut, matkakirjallisuuden suosiota selittää sen kyky keksiä itsensä aina uudelleen. Nykyisissä matkakertomuksissa korostuvat esimerkiksi irtiotot arjesta, itsensä voittamisen teemat tai niin sanottu vaihtoehtoinen matkustaminen. Olen kiinnostuneena seurannut, kuinka halu välttää lentämistä on viime aikoina lisännyt matkakokemusten jakamisen tarvetta sosiaalisen median kanavissa ja yleisötapahtumissa. Tämä suuntaus näkynee jatkossa yhä enemmän myös matkakirjallisuudessa.

Lue loppuun

Viekö tarinan taika tiedon perille?

Olipa kerran tietokirjallisuus, jolla meni huonosti. Kaikki pitivät sitä auttamattoman vanhanaikaisena eikä kukaan halunnut olla sen kaveri, sillä olihan netti paljon kiinnostavampi. Tietokirjallisuuden serkusta kaunokirjallisuudesta kuitenkin vielä tykättiin, vaikka tietokirjallisuuden mielestä serkku oli aivan yhtä vanhanaikainen. Eräänä päivänä tietokirjallisuus keksi, että suosiota saadakseen se voisikin alkaa matkia kaunokirjallisuutta. Se tajusi, että sekin voisi kertoa koukuttavia tarinoita, joiden ansiosta ihmiset alkaisivat taas pitää siitä.

Kertomukset auttavat ihmistä ymmärtämään maailmaa. Asia, joka on esitetty tarinan muodossa, on helpompi hahmottaa ja muistaa kuin esimerkiksi luettelon sisältö. Siksi tietokirjallisuudessakin hyödynnetään kertovaa tyyliä yhä useammin.

Lue loppuun