jatkoa edelliseen…
Koska piirtäjäksi pyydettyä, mutta junasta myöhästynyttä E. A. Forssellia ei alkanut kuulua Syvälahden torpalle, yritettiin kuolleesta piirtää varjokuva (siluetti). Huone pimennettiin ja Kiveä nostettiin istuvaan asentoon, mutta kehnon lampun valossa saatiin aikaiseksi vain kehno piirros. Tällä välin seurueen naiset olivat koristelleet arkun kannen laakeriseppeleellä, sypresseillä ja murattiköynnöksillä. Aspelinin kertoman mukaan Nervanderin hommaaman seppeleen lisäksi myös Emilie Bergbom oli lähettänyt laakeriseppeleen, joten toinen seppele laitettiin vainajan päähän ja toinen arkun kanteen pään kohdalle.
Juuri kun arkun kantta oltiin asettamassa lopullisesti paikoilleen, saapui reellä paikalle junasta myöhästynyt Forssell, joka saman tien ryhtyi piirtämään Kiven kuvaa. Tämän sittemmin kadonneen piirroksen perusteella teki Albert Edelfelt kuuluisimman Kiveä esittävän kuvan (ks. esim. Kansallisbiografian Kivi-artikkeli), joka julkaistiin ensi kerran toukokuussa 1873 Julius Krohnin toimittamassa Suomen Kuvalehdessä (entinen Maiden ja Merien takaa).