SKS kerää parhaillaan mielenterveyteen liittyvää muistitietoa. Aihe on mitä ajankohtaisin, sillä mielenterveydestä keskustellaan tänään laajalti yhteiskunnan ja kulttuurin eri tahoilla. Esimerkiksi viimeisen parin vuoden aikana iltapäivälehdet ovat täyttyneet ”näin korona koettelee mielenterveyttäsi” ja ”koronakriisin jälkeen uhkaa mielenterveyskriisi” -tyyppisistä otsikoista. Kuluvan vuoden alussa mielenterveys nostettiin myös yhdeksi aluevaalien keskeisimmistä teemoista, kun moni ehdokas asetti mielenterveyspalvelujen saatavuuden vaaliteesiensä keihäänkärjeksi ja vaaleja nimitettiin ”mielenterveysvaaleiksi”. Tuskin kukaan meistä voi tänä päivänä välttyä mielenterveyttä koskevalta puheelta – niin olennaisesti se on ujuttautunut osaksi politiikan, median ja arjen keskusteluitamme.
Vaikka mielenterveyspuhe on tullut osaksi arkeamme, on kuitenkin epäselvää, mitä mielenterveys lopulta on ja miten se oikeastaan ymmärretään arkiajattelussamme. Jo terveyttä itsessään on historian saatossa kuvattu arvoituksena tai mysteerinä, jonka ratkaisemiseksi ja parhaan mahdollisen terveyden saavuttamiseksi on eri aikoina kehitelty mitä mielikuvituksellisimpia rohtoja ja välineitä. Nykyaika ei tee tästä poikkeusta. Esimerkiksi erilaiset kehon toimintoja ja aktiivisuutta mittaavat älylaitteet sekä verkossa tarjolla olevat itsehoito-oppaat näyttäytyvät ajallemme tyypillisinä keinoina parhaan mahdollisen terveyden saavuttamiseksi. Ne ovat osa aikamme individualistista kulttuuria, jossa (mielen)terveyden ylläpito on yksilön vastuulla ja tapa määrittää ihmisen yhteiskunnallista arvoa.