Muistoista tieteeksi – keruuaineistojen merkitys tutkijoille

Kavuttuani Kolin huipulle koin jostain syystä sopivaksi hiljentää puheeni kuiskaukseksi, vaikka paikalla ei ollut muita ihmisiä. Se vain tuntui sopivalta, ihan kuin kirkkoon tai muuhun pyhään paikkaan astuessa. Jos eri puolilla Itä-Suomea asuneelle Koli saa aina samanlaisen hurmion aikaan, kuinka sen sitten kokee kauempaa matkannut? Tai millaisena Kolin vaarat näyttäytyvät kylässä koko ikänsä asuneille? 

Lue loppuun

Mielenterveyden mysteerin äärellä

SKS kerää parhaillaan mielenterveyteen liittyvää muistitietoa. Aihe on mitä ajankohtaisin, sillä mielenterveydestä keskustellaan tänään laajalti yhteiskunnan ja kulttuurin eri tahoilla. Esimerkiksi viimeisen parin vuoden aikana iltapäivälehdet ovat täyttyneet ”näin korona koettelee mielenterveyttäsi” ja ”koronakriisin jälkeen uhkaa mielenterveyskriisi” -tyyppisistä otsikoista. Kuluvan vuoden alussa mielenterveys nostettiin myös yhdeksi aluevaalien keskeisimmistä teemoista, kun moni ehdokas asetti mielenterveyspalvelujen saatavuuden vaaliteesiensä keihäänkärjeksi ja vaaleja nimitettiin ”mielenterveysvaaleiksi”. Tuskin kukaan meistä voi tänä päivänä välttyä mielenterveyttä koskevalta puheelta – niin olennaisesti se on ujuttautunut osaksi politiikan, median ja arjen keskusteluitamme.

Vaikka mielenterveyspuhe on tullut osaksi arkeamme, on kuitenkin epäselvää, mitä mielenterveys lopulta on ja miten se oikeastaan ymmärretään arkiajattelussamme. Jo terveyttä itsessään on historian saatossa kuvattu arvoituksena tai mysteerinä, jonka ratkaisemiseksi ja parhaan mahdollisen terveyden saavuttamiseksi on eri aikoina kehitelty mitä mielikuvituksellisimpia rohtoja ja välineitä. Nykyaika ei tee tästä poikkeusta. Esimerkiksi erilaiset kehon toimintoja ja aktiivisuutta mittaavat älylaitteet sekä verkossa tarjolla olevat itsehoito-oppaat näyttäytyvät ajallemme tyypillisinä keinoina parhaan mahdollisen terveyden saavuttamiseksi. Ne ovat osa aikamme individualistista kulttuuria, jossa (mielen)terveyden ylläpito on yksilön vastuulla ja tapa määrittää ihmisen yhteiskunnallista arvoa.

Lue loppuun

Selittämättömän jäljillä

Haruki Murakami kuvaa kirjailijanuransa alkua novellikokoelmansa Hear the Wind Sing johdannossa. Hän kirjoittaa tapahtumasta, joka vakuutti hänet tulevaisuudesta kirjailijana. Murakami kertoo tavallisesta sunnuntaipäivästä, jolloin hän oli vaimonsa kanssa kävelyllä. Yhtäkkiä hänen käteensä putoaa haavoittunut kyyhkynen ja hän tiesi, “uskaliaasti ja intiutiivisesti”, kuten hän kirjoittaa, että juuri silloin, samalla hetkellä jossain toisaalla, päätettiin hänen ensimmäisestä merkittävästä kirjallisuuspalkinnostaan. Muisto elävän kyyhkysen lämpimästä kosketuksesta opetti hänet läpi elämänsä myös luottamaan johonkin, jota hän kantoi itsessään ja sai hänet unelmoimaan mahdollisuuksista, joita elämä antaa.

Lue loppuun

Ei hullumpaa perinnettä

Maailman mielenterveyspäivänä 10.10. etsitään Helsingissäkin mielen hyvinvoinnin voimavaroja. Petteri Pietikäiseltä ilmestyi keväällä Hulluuden historia (Gaudeamus 2013), ja tänä viikonloppuna myös Tiedekeskus Heureka tulee hulluksi – ja kehottaa yleisöäkin tulemaan.

Voimavarojen etsintä, tai viimeistään niiden palautus, on tärkeintä mitä voimme itsellemme ja toisillemme tehdä. Omat sävynsä teemapäivä saa tässä maassa, jonka kansalliskirjailijakin eli vain syksystä jouluun.

Lue loppuun