Sellaista on valssi kesällä

Mitä sanoo sananlasku kesästä, ja mitä se on? Tätäkin tuli tutkittua viime vuonna Suomen kesä -kirjaa varten. Menin sananlaskukortistolle ja laskin K:n ja S:n kohdalta, montako kertaa kesä ja suvi esiintyvät ensimmäisenä tai toisena nominina. Kymmenittäin sananlaskutyyppejä ja tuhatkunta toisintoa 1850–1960-luvuilta tuli vastaan, monet tuttuja tai tuttua ajatusta muuntelevia, mutta joukossa yllätyksiäkin. Seuraavassa uloskirjoitan materiaalista pienen suomalaisen kesäkatekismuksen, jonka käskyt liittyvät ilmoihin, ötököihin, ahkeruuteen, tasapuolisuuteen ja unelmiin.

Ei kesä ennen aikojaan tule. Eräjärvellä Pirkanmaalla tiedetään sama kuin muuallakin: säiden kanssa pitää olla kärsivällinen, niin odotus palkitaan. Kesä tulee keikutellen ja talvi suuta vääristellen. Kyllä kesä juhannukseksi kerkiää ja talvi jouluksi joutuu. Jos pieni kesä eli juhannusta edeltävä aika on kylmä, niin iso kesä on lämmin. Suvi kuivaa, minkä kastaakin. Mutta millaisena se alkaa, sellaisena se viimein myös loppuu.

Lue loppuun

Pimitetyt säkeet

Mikko Numminen vertaa kansallisia stereotypioita Imagen pääkirjoituksessaan (maaliskuu 2013) monisäkeistöisiin lauluihin, joista lauletaan aina vain osa säkeistöistä. Hän viittaa Antti Arnkilin Twitter-kommenttiin, jossa tämä muistutti Maamme-laulun vähemmän lauletusta kymmenennestä säkeistöstä:

”Totuuden, runon kotimaa
maa tuhatjärvinen
miss’ elämämme suojan saa,
sa muistojen, sa toivon maa,
ain ollos, onnees tyytyen,
vapaa ja iloinen.”

Lue loppuun