Nälkätalvi 1868 ja muita aikalaistekstejä entisaikojen elämästä

Nyt nähtiin nälkään kuolevain luonto. He nälkäiset ei luulleet ensinkään kuolevansa, olivat toimissaan olevinaan eikä tunteneet huonouttaan, toivoivat piankin työhön kykenevänsä kuin wan ruokaa saisivat. [- -], wan kuin ruokaa saivat kuolivat pian muutaman tunnin ja minuuttienkin sisään. – Lukkari Tahvo Huttunen Aika-Kirjassaan talvella 1868.

Perheen lisääntyminen minulle yhä enenee, ja samalla isän kalliit velvollisuudet. Puolisoni onnellisesti synnytti tyttö lapsen; nämät ovat hyvin helliä kohtia. Lasten hoito ja kasvatus itsessänsä on kyllä huolen ja surun alainen, vaan samalla iloinen, ja välistä hyvin hupasa. – Talonpoika Juho Kaksola päiväkirjassaan 30.4.1872

Lue loppuun

Kynä kansan kädessä – aura vai miekka?

Kynällä kyntäjät -logoMonitieteisen teoksen Kynällä kyntäjät. Kansan kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa (SKS 2013) julkistamisseminaari järjestettiin marraskuun 4. päivänä SKS:n juhlasalissa. Paikalla oli täysi salillinen kuulijoita ja alustajina joukko kirjan kirjoittajia, jotka kertoivat itselleen merkityksellisistä kansankirjoittajien teksteistä ja niiden tutkimukseen liittyvästä lumosta – ja epätoivosta, jota toisinaan ratkaisuja vaille jäävät arvoitukset tutkijalle tuottavat.

Omalla kohdallani ovi kansankirjoittajien tutkimuksen maailmaan avautui kymmenisen vuotta sitten osoitteessa Mariankatu 19 E. Tuolloin päädyin professori Laura Starkin vinkistä Annan salonkiin, tuolloisen kirjallisuusarkiston johtajan Anna Makkosen (nyk. Kuismin) perustamaan keskustelupiiriin, jossa eri alojen tutkijat kokoontuivat kuukausittain vaihtamaan ajatuksiaan ja tietojaan 1800-luvun kirjoittavista kansanihmisistä ja usein hämmentyneinä ihmettelemään arkistosta löytyneitä kirjoituksia.

Lue loppuun