Kauppakirjanpitäjän eriskummallinen idea

Eräs kauppiassäädyn jäsen Tukholmassa, herra C. G. Zetterqvist, on saanut eriskummallisen idean julkaista suomalainen runo käännettynä kaikille mahdollisille kielille, mistä vain käännöksiä voisi hankkia. Antamatta tälle yritykselle varsinaista kirjallista painoarvoa ja merkitystä on kuitenkin myönnettävä, että se on ainutlaatuinen lajissaan ja voi myös omalta osaltaan vaikuttaa suomalaisen kirjallisuuden ja sen tähän mennessä tärkeimmän ainesosan, kansanrunouden, tunnetummaksi tekemiseen ulkomailla. Muutenkin on huomionarvoista, että kauppakirjanpitäjä omistautuu sellaiselle yritykselle, jota suunnitelman mukaisesti toteutettuna ei luonnollisesti voi saada aikaan ilman runsaita kuluja. Myös kuuluu herra Z. olevan suomea osaamaton ja kiinnittäneen huomionsa kyseessä olevaan runoon ruotsinkielisen käännöksen kautta. (Helsingfors Morgonblad 12.6.1843, käännös blogin kirjoittajan.)

SKS:n uusi verkkojulkaisu Jos mun tuttuni tulisi esittelee nyt tämän kauppakirjanpitäjän eriskummallisen idean tulokset.

Lue loppuun

Sua kohti, elämys − ”Titanicin hymnin” vaiheita Suomessa vuonna 1912

Riehakkaampiakin vappujuhlia on nähty.
Vapunpäivänä 1912 joukko eri kristillisten yhdistysten ja järjestöjen jäseniä retkeili Helsingin Seurasaaressa. Helsingin NMKY:n koordinoima retki koostui pääosin puheista ja lauluista, jotka huipensi päätösohjelma, torvisoittokunnan säestämä ja yhteislauluna esitetty ”Titanicin surulaulu”. ”Titanicin surulaululla” tarkoitettiin Sarah Adamsin ja Lowell Masonin englantilais-amerikkalaista hengellistä laulua ”Nearer, my God, to Thee”, jota väitettiin soitetun tuhoon tuomitun laivan viimeisillä hetkillä. Valtamerijättiläisen haaksirikosta oli tuolloin kulunut noin kaksi viikkoa.

Lue loppuun