Soturinaisen kasvot tuhannen vuoden takaa

Yleisen mielikuvan mukaan viikinkiajalla miehet ryöstelivät ja taistelivat naisten odottaessa kiltisti kotona aitanavaimet vyöstä roikkuen. Tätä mielikuvaa on ahkerasti kyseenalaistettu viime vuosina tuoreimmassa tutkimuksessa. Viimeisin uutinen viikinkiajan skandinaavisista soturinaisista kaikui marraskuun alussa Norjasta. Solørin viikinkiaikaiselta hautausmaalta löytyi jo vuonna 1900 noin 19-20 vuotiaan, 155 senttiä pitkän naisen luuranko, joka oli haudattu aseiden kanssa. Naisen kanssa samaan hautaan oli aseteltu miekka, nuolia, keihäs ja kirves, minkä lisäksi kallossa oli suuri lyöntijälki. Naisen pää lepäsi kilven päällä. Koska kyseessä oli nainen, ei hautaa aluksi pidetty soturihautana. Vuosisadan alussa yleinen mielikuva hampaisiin asti aseistetuista viikingeistä oli hyvin miehinen eikä haudasta löytynyt soturinainen istunut tähän käsitykseen. Ajateltiin, että miehen haudasta löytyy aseita ja naisen koruja eikä asiassa ollut mitään epäselvyyttä ilmeisestä arkeologisesta todistusaineistosta huolimatta.

Lue loppuun

Kävelyllä kaupungissa jota ei ole – koskaan ollutkaan

Elokuun lopulla päättyivät Suomen kaikkien aikojen laajimmat arkeologiset kaivaukset Lahden kauppatorilla. Toriparkin pitkään kiistelty rakentamispäätös merkitsi välillisesti arkeologien toiveiden täyttymystä. Kadonnutta Lahden kylää päästiin penkomaan perusteellisesti, kerros kerrokselta, 1900-luvulta varhaiskeskiajalle. Löytöjä tehtiin laidasta laitaan: rakennusten ja kaivojen jäännöksiä, rahalöytöjä Kustaa Vaasan ajalta 1520-luvulta, punaisten ampuma kanuunan ammus vuodelta 1918, arkisia esineitä kukkopillistä kukkaroon sekä toistaiseksi ainoa Suomessa arkeologisesti löytynyt kasvimaa – tutkijoiden mukaan harvinainen löytö jopa Euroopan mittakaavassa.

Kaivausten ympärille tehtyyn korkeaan aitaan oli tehty kurkistusaukko myös uteliaille kaupunkilaisille. Kyllin hyvällä mielikuvituksella katselija saattoi nähdä Mäkelän ja Kittilän tonteilla seisovat rakennukset, kuulla karjan kellot Ylisellä Viipurintiellä ja lasten leikkien äänet Juustilan ja Juhakkalan pihapiirissä. Arkeologiset kohteet vaativat useimmiten kävijöiltään hyvää kuvittelun taitoa – kykyä nähdä kivikasoissa linnoituksia ja harmaissa raunioissa värikkäitä kaupunkinäkymiä. Vielä astetta enemmän mielikuvitusta tarvitaan, jos tutustumiskohteena on kaupunki, jota ei ole koskaan ollutkaan.

Lue loppuun