Uusia näköaloja 1800-luvun kirjekulttuuriin

Tiedämmekö paljonko 1800-luvun kirjeaineistoa suomalaisista arkistoista, kirjastoista ja museoista löytyy? Ketkä kirjoittivat toisilleen 1800-luvun Suomessa? Minkälaisia piirteitä ja rakenteita säilyneessä kirjeaineistossa voidaan havaita, kun sitä tutkitaan määrällisesti? Voiko laaja digitaalinen yleisnäkymä tähän aineistoon ohjata kirjeiden humanistista ”syvätutkimusta” uuteen suuntaan?

Suomalaiset kulttuuriperintöorganisaatiot ovat vuosikymmenestä toiseen koostaneet valtavaa tietovarantoa, joka avaa meille näkymiä menneisyyden sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Kyse on erilaisiin henkilö- ja yhteisöarkistoihin liittyvistä kirjeenkirjoittajaluetteloista. Nämä monimuotoiset listat kertovat siitä, ketkä kaikki ovat säilyneiden dokumenttien perusteella kirjoittaneet kyseiselle arkistonmuodostajalle, joksi yksittäistä henkilöä tai instituutiota arkistojen kielellä kutsutaan.

Lue loppuun

1800-luvusta ja kahvinkeittimistä

Kevättalvi 2008. Tai ehkä alkukesä … Tarkalla ajankohdalla ei ole niin väliä. Merkittävää oli se, että oli kahvinkeitin, suodatinpusseja ja juhlamokkaa, josta torstaisin keiteltiin kahvit pienelle joukolle kirjallisuuden-, kielen ja historiantutkijoita. Ilmapiiri oli epämuodollinen, ilmassa oli innostusta: Mariankadun päälle Kruununhakaan oli syntymässä uusi tutkijayhteisö. Aleksis Kiven Nummisuutareista oli vastikään ryhdytty tekemään kolmen nuoren tutkijan voimin kriittistä editiota ja SKS oli majoittanut samoihin tiloihin muitakin humanisteja. Kiven lisäksi tutkittiin mm. Minna Canthia, Elias Lönnrotia, Suomalaista teatteria, Matti Kuusta ja Lauri Viitaa.

Siinä kahvinkeittimen kupeessa huomattiin, että paikallaolijoiden tutkimusintressit palautuivat tavalla tai toisella 1800-lukuun. Yliopistojen laitoksien tukevat seinät olivat vain tehokkaasti estäneet viestien kulkemisen. Päätettiin siis perustaa monitieteinen ja kaksikielinen verkosto humanisteille ja sosiaalitieteilijöille. Päätettiin myös pistää pystyyn konferenssi, jonka ajallisina (ja ainoina) rajapylväinä olivat Ranskan vallankumous ja ensimmäinen maailmansota.

Lue loppuun