Tietoja Risto Blomster

Arkistotutkija Risto Blomster työskentelee SKS:n arkistossa äänitteiden sekä kansanmusiikki – ja romaniaineistojen parissa. Hän oli mukana Suomen romanien historia -tutkimushankkeessa (2009–2011) sekä Romanien kulttuuriperintö: arkistointi, arvostus ja tutkimus -hankkeessa (2016–2018).

Romanien kulttuuriperintö Pohjoismaissa

Pohjoismainen romanien kulttuuriperintö ja sitä vaalivat projektit olivat esillä syykuun lopussa Upsalassa järjestetyssä seminaarissa Romer och resande i Nordiska kulturarvet. Suomea seminaarissa edustivat Romaniasiain neuvottelukunnan, SKS:n ja Kansallisarkiston yhteinen Romanien kulttuuriperintö: arkistointi, arvostus ja tutkimus (2016–2018) -hanke sekä Suomen romanien historia (2010–2012) -tutkimus- ja julkaisuhanke (SKS, RONK). Jälkimmäinen oli jälleen ajankohtainen siksi, että hankkeen tuloksena julkaistusta tietokirjasta toimitettiin viime vuonna myös ruotsinkielinen laitos. Isäntämaa Ruotsin ja Suomen lisäksi paikalla oli edustajia myös Norjasta ja Saksasta. Seminaarin ja työpajan isäntänä toimi Institut för språk och folkminnen. Muita järjestäjätahoja olivat Forum för levande historia, É Romani Glinda, HL-Senteret  sekä RomArchive – Romano Digitalno Archivo.

Seminaarissa esiteltyjä hankkeita yhdistää ajatus ”historian tyhjän kohdan täyttämisestä”. Romanien 500-vuotinen läsnäolo ja sen romaniääninen tulkinta on jäänyt monelta osin pimentoon sekä arkistoissa että museoissa kaikissa Pohjoismaissa. Meneillään olevat hankkeet pyrkivät korjaamaan tilannetta tuomalla romaniväestön historiaa ja osallisuutta näkyväksi. Arkistoissa asiaa edistetään paikantamalla jo kerätyistä aineistoista romanitietoa sekä keräämällä uutta romanien itsensä tuottamaa aineistoa – museoissa ja internetissä järjestämällä näyttelyprojekteja. Hankkeita yhdistävänä tekijänä on myös se, että kaikki hankkeet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten romanien kanssa. Ylirajaisuus, on se sitten romaniväestön vuorovaikutusta pääväestön kanssa tai vuorovaikutusta naapurimaiden romanien kanssa, on hankkeissa luonnollisena aspektina mukana.

Lue loppuun

Gelem, gelem – tummat silmät, musta legioona ja kansallinen herääminen

Serbianromani Žarko Jovanovićin nimissä kulkevan Gelem, gelem -laulun tarina on osa eurooppalaista romanimusiikin ja -politiikan historiaa. Laulu nostettiin 1970-luvulla romanilipun ohella kansainvälisen romaniliikkeen symboliksi.

Gelem, gelem (Kuljen, kuljen) tai toiselta nimeltään Opre, roma! (Nouskaa, romanit!) -laulun nousemisella romaneja yhdistävän laulun rooliin oli olemassa hyvä pohja Euroopan romanien kansanperinteessä. Alkujaan romanialainen kulkumelodia tunnettiin romanien esittämänä monissa Kaakkois-Euroopan maissa jo 1900-luvun alussa. Laulun tekstin tekijänoikeudet on merkitty Žarko Jovanovićin nimiin vuonna 1949. Virallisemman asemansa Gelem, gelem sai romanien maailmankongressissa Orpingtonissa 1971, jolloin laulu valittiin romaniliikkeen symboliksi Žarko Jovanovićin sekä Ján Cibuľa uudelleen sanoittamana. Jovanovićin ja Cibuľan sanoituksessa olivat mukana kulkemisen ja tummien silmien romantisoinnin ohella myös romanien karut kokemukset toisen maailmansodan ajalta sekä ihmisoikeusliikkeen hengessä kehotus romanien kansalliseen heräämiseen.

Lue loppuun

Suomen romanien kulttuuriperintöä arkistoksi

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kansallisarkisto ja Romaniasiain neuvottelukunta aloittivat vuoden 2016 alussa hankkeen Romanien kulttuuriperintö: arkistointi, arvostus ja tutkimus. Hankkeessa kehitetään jo talletetun romaniperinteen aineistojen arkistointia, saatavuutta ja käytettävyyttä sekä pyritään saamaan arkistoihin myös uutta aineistoa.

SKS on kerännyt ja vaalinut Suomen romanien ainutlaatuista kulttuuriperintöä pitkään. Tästä ovat osoituksena arkistoon 1960-luvulta lähtien karttuneet äänitetyt haastatteluaineistot, kustantamon monet romanitutkimusjulkaisut sekä Suomen romanien historia -tutkimushanke, joka toteutettiin vuosina 2009–2011.

Lue loppuun