Kirjoittajan arkistot:Merja Aho

Tietoja Merja Aho

Merja Aho työskentelee FILIn kääntäjäkoordinaattorina.

Lukupiireistä parhain

15.2.2019,
Kommentoi

Keskimäärin kerran kuukaudessa vähän ennen iltakuutta Kirjallisuuden vientikeskus FILIn ovikello soi tiuhaan tahtiin. Joukko pääkaupunkiseudulla asuvia suomalaisen kirjallisuuden kääntäjiä kokoontuu lukupiiriin.

Lukupiirin idea syntyi muutaman kääntäjän yhteistuumin. Heistä yksi on puolantaja Iwona Kiuru, joka edelleen toimii piirin koollekutsujana. Toiminnan alkuvuosina kokoonnuttiin johonkin kivaan kahvilaan, mutta vuoden 2015 alusta lukien lukupiirin kotipesänä on ollut FILIn toimisto. Nykyään kokoontumisiin saapuu keskimäärin 10 kääntäjää, ja kohdekieliä on lähes saman verran. Yhteinen keskustelukieli on suomi.

Lue loppuun →

Juhlin Viroa lukemalla!

2.3.2018,
Kommentoi

Virolainen kirjallisuus on kiinnostavaa ja suomalaiset haluavat lukea sitä. Luettaisiin enemmänkin, jos sitä suomennettaisiin ja julkaistaisiin enemmän. En nyt kuitenkaan aio ruveta tätä valittamaan, sillä suomennettu virolainen kirjallisuus kamppailee muun käännöskirjallisuuden joukossa. Muiden jalkoihin se kuitenkaan ei suostu jäämään! On keksitty ja keksitään yhä uusia keinoja etelänaapurimme kirjallisuuden eri lajien esille tuomiseksi rikastuttamaan suomalaista kirjallisuuskenttää.

Viro vuosikirjan juhlajulkaisussa (Tallinna-kustannus, 2017) on listattu virolaisen kirjallisuuden suomennoksia. Lista lienee melko kattava ja se antaa laajan kuvan siitä, mitä ja milloin on julkaistu. Viro-kulttuurisuhteiden pitkäaikaisen vaalijan Tuglas-seuran jo viitenä peräkkäisenä vuotena järjestämä helmikuinen virolaisen kirjallisuuden viikko toi tänäkin vuonna nimekkäitä kirjailijoita vierailulle useille paikkakunnille ympäri Suomen. Osaa kirjailijaesiintymistä voi katsella netistä yllä olevan linkin takaa. Samalla pääsee myös tutustumaan kirjallisuusviikon yhteydessä julkaistuun Helmi-lehteen, joka esittelee viikon kirjailijavieraat näytekäännöksineen sekä aktiivisten suomalais-virolaisten toimijoiden kirjavinkkejä. Viro-instituutin koordinoima Nippernaati-käännöskokoelma – nyt jo kolme peräkkäistä julkaisua – nostaa Helmin tavoin esille huomionarvoisia kirjailijoita, joiden teokset saattaisivat kiinnostaa myös suomalaislukijoita.

Lue loppuun →

Tutustu kääntäjiin!

5.9.2017,
1

Elokuun lopussa toteutettiin yhdessä kirjallisuuden vientikeskuksen FILIn ja Opetushallituksen (aik. CIMO) kanssa yhdeksäs aloittelevien kääntäjien kurssi. Saksantaja Stefan Mosterin johtamalle kurssille osallistui 15 kirjallisuuden kääntäjän ammattiin suuntaavaa opiskelijaa; kohdekieliä oli 10. Kurssille pääsyn edellytyksenä on riittävä suomen kielen taito sekä kiinnostus suomalaista kirjallisuutta ja sen kääntämistä kohtaan. Kurssihakemuksia saatiin luonnollisesti eniten niistä yliopistoista, joissa suomea voi opiskella vähintään maisteritasolla, kuten Saksasta, Tšekistä, Unkarista ja Venäjältä.

Kurssin aikana käännöstekstityöpajojen ohessa tavattiin kirjailijoita ja perehdyttiin Suomen kirja- ja kustannusalaan sekä opittiin muitakin perustaitoja toimia kirjallisuuden kääntäjän ammatissa.  Tämän vuoden kurssilaisille on ensimmäistä kertaa tarjolla jatkokoulutusta: FILI avaa uuden mentorointiohjelman, jossa aloitteleva kääntäjä saa tehdä käännösnäytteen henkilökohtaisen mentorin ohjauksessa. Mentoreiksi pyydetään jo urallaan edenneitä kokeneita kääntäjiä. Tämänkaltaista mentorointia on FILIssä toteutettu kääntäjäharjoittelijoiden osalta vuodesta 2015 lukien. – FILIssähän työskentelee puoli vuotta kerrallaan harjoittelija, joka opiskelee suomen kieltä ulkomaisessa yliopistossa ja jonka tavoitteena on kirjallisuuden kääntäjän ura. Harjoitteluohjelma onkin toinen menestyksekäs yhdessä Opetushallituksen kanssa toteutettava koulutusmuoto.

Aloittelevien kääntäjien kurssilaisia elokuussa 2017.

Lue loppuun →

Suutari, räätäli, pikipöksy pietari – kirjallisuuden kääntäjäkin on käsityöläinen

21.8.2015,
Kommentoi

Mieleeni muistui YLEn puolisentoista vuotta sitten uutisoima Top20-lista Suomen vähiten uhatuista ja uhatuimmista ammateista. Vähiten uhanalaisiksi luokiteltiin esimerkiksi opetustoimen, terveyden- ja sosiaalihuollon sekä matkailupalvelujen ammatteja. Tilastossa uhanalaisimpia olivat eri alojen prosessityöt sekä asiakaspalvelutehtävät, jotka käsitykseni mukaan on enimmäkseen korvattu roboteilla tai ns. interaktiivisella palvelulla, jossa varsinaisen työn suorittaa asiakas itse.

Kirjallisuuden kääntäjän ammattia ei mainittu kummallakaan Top20-listalla. Näin ehkäpä siksi, että ammattikääntäjien määrä on liian pieni ylittääkseen tilastointikynnyksen. Tilasto ei kylläkään kerro koko totuutta, sillä maailma – myös maailmanlaajuinen kustannusmaailma – kieppuu muutosten pyörteissä. Mutta vaikka kaikentietävä ja -osaava Iso Gee on jokaisen käytettävissä, tuskin mikään itseään kunnioittava kustantamo turvautuu siihen.

Lue loppuun →