Eliel Aspelin-Haapkylän päiväkirjat ja tekoäly

Suomalaisuusliikkeen toisen polven keskeisiin hahmoihin kuuluneen Eliel Aspelin-Haapkylän päiväkirjoista on aikaisemmin julkaistu otteita (Kirovuosien kronikka, SKS 1980). Eliel Aspelin-Haapkylä: päiväkirjat -verkkojulkaisussa julkaistaan nyt päiväkirja-aineisto ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan: vuosien 1868–1905 merkinnät ja matkapäiväkirjat sekä viisi laajaa päiväkirjaa vuosilta 1905–1917 faksimilekuvineen ja transkriptioineen. Transkriptiot tuotettiin tekoälyä hyödyntävällä Transkribuksella. Päiväkirja-aineiston teksti on kokonaisuudessaan haettavana.

Lue loppuun

Paatin siirtäminen ja pelegrimin retki: herra Martin lainsuomennoksen Nordströmin koodeksi nyt avoimena verkossa

Katkelma herra Martin lainsuomennoksen Nordströmin koodeksista, Maakaaren 28. pääkappale. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston kirjallisuuden ja kulttuurihistorian arkistoaineistot.

Kirkonmies Martinus Olavin 1580-luvulla laatima, omana aikanaan painamatta jäänyt käännös Kristoffer Baijerilaisen hallituskaudella vahvistetusta maanlaista (1442) on vanhin tunnettu lainsuomennos ja tiettävästi ensimmäinen suomenkielinen hallinnollinen tekstikokonaisuus. Maanlaki koostuu 14 kaaresta, joiden nykykieliset nimet (Ulkuniemi 1978) ovat Kuninkaankaari, Naimiskaari, Perintökaari, Maakaari, Rakennuskaari, Kauppakaari, Käräjäkaari, Rauhavalan kaari, Törkeitten asiain kaari, Tahallisen tapon kaari, Tapaturmaisen tapon kaari, Tahallisen haavoittamisen kaari, Tapaturmaisen haavoittamisen kaari ja Varkaankaari. Laki oli voimassa vuoteen 1734, jolloin erilliset maan- ja kaupunginlait korvattiin yhteisellä valtakunnanlailla.

Lue loppuun

Kauppakirjanpitäjän eriskummallinen idea

Eräs kauppiassäädyn jäsen Tukholmassa, herra C. G. Zetterqvist, on saanut eriskummallisen idean julkaista suomalainen runo käännettynä kaikille mahdollisille kielille, mistä vain käännöksiä voisi hankkia. Antamatta tälle yritykselle varsinaista kirjallista painoarvoa ja merkitystä on kuitenkin myönnettävä, että se on ainutlaatuinen lajissaan ja voi myös omalta osaltaan vaikuttaa suomalaisen kirjallisuuden ja sen tähän mennessä tärkeimmän ainesosan, kansanrunouden, tunnetummaksi tekemiseen ulkomailla. Muutenkin on huomionarvoista, että kauppakirjanpitäjä omistautuu sellaiselle yritykselle, jota suunnitelman mukaisesti toteutettuna ei luonnollisesti voi saada aikaan ilman runsaita kuluja. Myös kuuluu herra Z. olevan suomea osaamaton ja kiinnittäneen huomionsa kyseessä olevaan runoon ruotsinkielisen käännöksen kautta. (Helsingfors Morgonblad 12.6.1843, käännös blogin kirjoittajan.)

SKS:n uusi verkkojulkaisu Jos mun tuttuni tulisi esittelee nyt tämän kauppakirjanpitäjän eriskummallisen idean tulokset.

Lue loppuun