Matkalla lapsuuden historiaan

Vuoden vaihteessa ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen teos lapsuuden historian tutkimusmenetelmistä, muhkea tietopaketti Matkaopas lapsuuden historian tutkimukseen. Lapsuutta pidetään edelleenkin usein ’uutena’ ja historiantutkimuksen valtavirrasta marginaalisena aiheena. Kirjan tekoprosessin aikana kävi kuitenkin selväksi, että jos näin on joskus ollut, ei käsitys pidä enää paikkaansa. Päinvastoin! Lapsuuden historia osoittautui runsaaksi, eläväksi ja ennen kaikkea metodisesti ja teoreettisesti uutta luovaksi tutkimusalaksi.

Lue loppuun

Struven kolmiomittausketju – hohtava helmi Unescon maailmanperintökohteiden joukossa

Onneksi olkoon, olet saanut perintöjä!

Eikä ihan mitä tahansa perintöjä, vaan maailmanperintöjä. Näistä perintöosuuksista ei tarvitse maksaa veroja eikä kantaa huolta omistusoikeuden siirtymisistä. Maailmanperinnöt kuuluvat ihan meille kaikille ja meillä on oikeus käyttää niitä yhdenvertaisesti ja globaalisti, tunnistaen niiden erityisyys ja ainutlaatuisuus. Onkin sanottu, että jos maailmasta häviäisi kaikki muu paitsi maailmanperintökohteet, näiden valikoitujen kohteiden avulla voitaisiin ilmentää se inhimillinen, kulttuurinen pääoma ja osaaminen sekä ihmisen luontoyhteys, jonka varaan on rakennettu ja josta on ammennettu voimavaroja ikimuistoisen ajan.

Lue loppuun

Mitä on sivistys ja mistä se tulee?

Viime vuonna käytiin vilkasta keskustelua siitä, mitä SKS:n tulisi vastaisuudessa tavoitella ja painottaa. Työstimme uutta strategiaa ja joku kysyi, eikö sivistyksen tulisi olla seuran keskeisin arvo. Sanaa ”sivistys” ei käytetä seuran säännöissä, joissa puhutaan tieteestä, kulttuurista, tutkimuksesta ja kulttuuriperinnöstä. Sanaa ei löydy edellisestä eikä aiemmista 2000-luvulla tehdyistä strategioista.

Lue loppuun

Uusi verkkojulkaisu Suomen papistosta 1800–1920

Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu saatiin toimitettua valmiiksi vuoden 2022 lopussa. Se on konkreettinen osoitus SKS:n ja Suomen kirkkohistoriallisen seuran (SKHS) tuloksellisesta yhteistyöstä.

Uusi verkkojulkaisu palautti mieleeni, että olin saanut kuulua vuodesta 1997 lähtien Suomen kansallisbiografian suuriruhtinaskunnan ajan toimitukseen. Käytännössä vastuulleni olivat tulleet 1800- ja 1900-lukujen uskonnollisia vaikuttajia koskevat artikkelit.

Lue loppuun