Vähäisiä lisiä
Kielentutkimuksessa ammennetaan monenlaisista puhutuista ja kirjoitetuista aineistoista. Niihin on tallentunut ihmisten kielenkäytön lisäksi jälkiä myös muunlajisten kanssaeläjien läsnäolosta. Jälkiä seuraamalla piirtyy kielentutkimuksen aineistoista – ja kielestä itsestään – esiin monenlaisia lajienvälisen yhteiselon ilmentymiä. Näitä tutkitaan kokoomateoksessa Kieli ja eläin: Vuorovaikutusta ja kielioppia monilajisissa yhteisöissä.
Helsingin yliopiston Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijat kertovat, miltä suomalainen kulttuuri näyttää ulkomaalaisen opiskelijan silmin. Kirjoittajat ovat kotoisin eri puolilta maailmaa, ja he ovat oppineet suomen vieraana kielenä. Opiskelijat pohtivat, millainen näkymä suomalaiseen kulttuuriin avautuu kirjallisuuden kautta.
Yhteisen kielen ja käsitteistön löytäminen on välttämättömyys kaikissa tutkimushankkeissa, jotka yhdistelevät erilaisia tutkimusaloja, -perinteitä ja näkökulmia. CoCossa on mukana sekä tietojenkäsittelytieteilijöitä että humanisteja, joilla kaikilla on jo ennestään enemmän tai vähemmän kokemusta yhteistyöstä digitaalisten ihmistieteiden laajan sateenvarjon alla.
Suomen kieltä edistyneille -kurssin monikulttuurinen opiskelijaryhmä tutustui SKS:n Juhlakalenteri-oppimateriaalin avulla suomalaiseen pääsiäiseen. Tämän innoittamana opiskelijat jakoivat ajatuksiaan ja kokemuksiaan kevään perinteistä sekä Suomesta että maailmalta.
Mitkä kaikki mielleyhtymät, esteettiset ja eettiset ihanteet, satunnaiset seikat tai eriaikaiset laskokset kuuluvat pyhään paikkaan? Vai kuuluvatko ne kaikki? La Vernan hiljainen ja kaunis pyökkimetsä Toscanassa tuo tahtomattani mieleen riitasointuisen mielteen toisen maailmansodan aikaisesta keskitysleiristä Buchenwaldista – halusin tai en. Kulkija lisää näkemäänsä ja kokemaansa omat assosiaationsa.
Tarina 1960–1970-lukujen kansalaisoikeusliikkeestä ja romaniaktivismista on monille tuttu, mutta romanien asiaa edistäneitä romaniaktivisteja toimi Suomessa jo vuosikymmeniä aiemminkin. Keitä olivat 1910–1930-lukujen romanitaustaiset ”valistusluennoitsijat” ja mitä jälkiä heistä on jälkipolville jäänyt?
Suomea, ruotsia, saksaa, latinaa, hollantia, skottia, englantia, venäjää, ranskaa – luettelo jatkuu vielä pitkästi, kun listataan kieliä Turun historiassa. Suomen vanhimmalla kaupungilla on pitkä monikielinen ja monikulttuurinen menneisyys. Turku oli vuosisatojen ajan Suomen alueen hallinnon, kirkon, kaupan ja sivistyksen keskus sekä merkittävin kulttuurinen linkki muualle Eurooppaan. Turkuun on tultu harjoittamaan kauppaa ja erilaisia ammatteja, perustamaan yrityksiä ja opiskelemaan. Näissä yhteyksissä eri kielet ja niiden puhujat ovat kohdanneet vuosisatojen ajan.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura toteuttaa kansallista ja kansainvälistä tehtävää kulttuurisen ymmärryksen lisääjänä. Keskeistä tässä työssä on dokumentoida meidän tavallisten ihmisten tapoja olla maailmassa. Perinteet ja kulttuurinen tieto kuuluvat elämäämme yhtä kiinteästi kuin ravinto, lepo ja lisääntyminen. Erityistä painoarvoa ”tavallisten ihmisten” äänillä on tilanteissa, joissa yksilöt saavat itse määritellä, mitä he haluavat itsestään kertoa ja miten. Omaehtoinen kerronta onkin SKS:n tallennustyön perusta. Kansankunnan muistin ytimessä ovat yksilölliset kokemukset, muistot ja ymmärrys maailmasta.