Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2020

”Tapahtumaa ei järjestetä vuonna 2020”

30.10.2020,
1

SKS toteuttaa Kulttuuriperintöaineistot ja uusi suomalaisuus -hankkeessa uusille suomalaisille ja ulkosuomalaisille avoimia verkkopalveluita, jotka lisäävät ymmärrystä suomalaisesta kulttuurista. Juhlakalenteri esittelee sekä vanhoja että tämän päivän tapoja viettää pääsiäistä, vappua, juhannusta, kekriä (halloween, pyhäinpäivä), itsenäisyyspäivää ja joulua.

Suunnitelmanamme oli vuoden mittaan seurata eri kanavista juhlien viettoa sekä taltioida keskeisiä hetkiä kuvin ja videoin. ­Korona kuitenkin heitti kapuloita rattaisiin myös tässä asiassa, ja päädyimmekin seuraamaan, miten vuotuisia juhlia vietettiin poikkeuksellisella tavalla. Koronavuosi auttoi toisaalta näkemään kirkkaammin, mikä juhlissa on tärkeää ja mistä tavoista ei hevillä haluta luopua.

Kuva: Tuukka Lindholm, SKS 2019.

Lue loppuun →

Henkimaailman lumoa

23.10.2020,
1

Helmikuussa tapahtuisi ihmeitä, saatiin lukea Savonlinna-lehdestä tammikuun viimeisenä päivänä vuonna 1899:

Hengenmanaaminen perkeleen tynnöristä. Kummitteleminen henkikabinetissa eli ½ tuntia henkien seassa. Suuremmoista, intressanttia, käsittämätöntä. Ohjelman lopuksi ottaa herra Hagberg päänsä sekä asettaa sen pöydälle. (Humoristillinen, mystillinen kuvaelma.) Laulu- ja tanssitaiteilija hra Angèhilotti, Tivolin teaatterista Köpenhaminassa, esiintyy. Huom.! Ainoa laatuaan taidonnäyte karakteeritanssijana. Huom.! Hra Angèhilotti laulaa myöskin nykyaikaisia suomalaisia kupletteja. Kasveja kohoaa loihtijan käskystä maasta. Hagbergin itämaalainen kukkaisjuhla. Henki-taulut (kuten Faustinus ne esitti.)

Lue loppuun →

Inkeriläisten siirto – näköaloja kokoomaleirin todellisuuteen ja propagandaan

16.10.2020,
2

Viime joulukuussa Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -hankkeemme sai aineistoluovutuksen. Niitä on hankkeessa riittänyt, ja olemme saaneet jo yli 150 luovutuserää yli 120 eri arkistonluovuttajalta. Kyseessä oli yhteistyökumppaniltamme Inkeriläisten sivistyssäätiöltä ja Suomen Inkeri-liitolta tullut 20 minuuttinen filmi, jonka sisältö tunnettiin nimellä Inkeriläisten siirto. 

Aineisto oli alun perin Pääesikunnan koulutusasiainosastolta, ja se oli saatu 1980-luvun alussa esitettäväksi säätiön tilaisuuksissa. Sisällöstä tiedettiin sen verran, että kyse oli tiedotuskomppanian TK-kuvaajien taltioimasta inkeriläisten evakuoinnista Virosta Hankoon 1940-luvun puolivälissä.

Lue loppuun →

”Onnistukoon virkanne teille vaan uhkeammin aina”

9.10.2020,
2

Millaisia ajatuksia mahtoi liikkua Aleksis Kiven päässä, kun hän sijoitti Seitsemän veljeksensä kulminaatiopisteisiin kahden seitsenhenkisen joukon, veljesten ja Rajamäen rykmentiksi kutsutun romaniperheen, kohtaamiset? Sonnimäellä romaniperheen Kaisa-äidin sadattelut ovat lähettämässä veljeksiä Impivaaraan, kun taas kohtaaminen Jukolan tiellä ja sitä seuranneessa kotiintulojuhlassa on aivan toista laatua. Kansanelämää ymmärtänyt Kivi antoikin lukijoilleen kaikki eväät nähdä romanit osana talonpoikaista elämää myös riemukkaalla tavalla.

Kuva: Gary Wornell, SKS 2020.

Lue loppuun →

Seitsemän veljestä ilman seitsemää veljestä

5.10.2020,
2

Romaani järjestäytyy, luo rakenteita, taloutta. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä alkaa panoraamakuvauksella Jukolan talosta, pihasta, taloudenpidon tolasta, mutta sitä seuraa itsensä veljessarjan järjestäminen. Osalle veljeksistä annetaan ikä, osalle fyysisiä ominaisuuksia, mutta kootaan heitä hiukan yhteenkin, ikään kuin yhdeksi talolliseksi: ”Omituisuus, joka heitä kaikkia yhteisesti merkitsee, on heidän ruskea ihonsa ja kankea, hampunkarvainen tukkansa […]”

Muutoin Kiven lukijat muistavat veljekset tietysti toukolalaisten herjalaulusta ”Seitsemän miehen voima”, jossa veljekset kuvataan tyyppeinä joita luonnehtivat pikemminkin erot kuin samuudet. Veljet siis nimenomaan poikkeavat toisistaan, ovat toisiinsa nähden ominaisuuksiltaan melko teräväpiirteisiä, helposti tunnistettavia, kuviteltavia hahmoja. ”Seitsemän miehen voima” onkin kuin lukuohje romaaniin, sillä sen kajahdettua esimerkiksi Lauria on vaikea muistaa muuna kuin mäyränä. Ei häntä Timoonkaan sekoita, vaikka nämä kaksosia ovatkin.

Lue loppuun →

Kurra vierii arkistosta Seurasaareen – Jukolan veljesten suosikkilaji palaa pelikentille

2.10.2020,
Kommentoi

Seitsemän veljeksen (1870) juhlavuoden huumassa Aleksis Kiven etnografisesti tarkkaa, kieleltään rikasta ja kirjallisuushistoriallisesti merkittävää mestariteosta on käsitelty kymmenistä näkökulmista. Kaikkien muiden ansioidensa rinnalla 150 vuotta täyttänyttä romaania voi ihailla myös urheiluverbaliikan edelläkävijänä, eräänlaisena alkusiemenenä myöhempien aikojen tiilikaisille, noposille, häyrisille ja mertarannoille.

Etenkin kurranlyöntiä Kivi kuvaa kirkkaammin kuin yksikään Ultra HD -ruutu olohuoneiden kisastudioissa. ”Ja muutaman tunnin päästä seisoivat he valmiina leikkiin, kourissa vahvat koivuiset kanget; ja seisoivat he jaettuina kahteen joukkoon: Juhani, Simeoni ja Timo toisella puolella, mutta toisella Tuomas, Aapo ja Eero. Alkoi kiekko lennellä heidän välillänsä, ja kauas kajahteli tienoo, koska kanget iskelivät vasten visasta pyörää, joka huminalla juoksi edestakaisin”, Kivi maalaa pelin vaiheita Impivaaraan rakennetussa kiekkotarhassa.

Lue loppuun →