Soturinaisen kasvot tuhannen vuoden takaa

Yleisen mielikuvan mukaan viikinkiajalla miehet ryöstelivät ja taistelivat naisten odottaessa kiltisti kotona aitanavaimet vyöstä roikkuen. Tätä mielikuvaa on ahkerasti kyseenalaistettu viime vuosina tuoreimmassa tutkimuksessa. Viimeisin uutinen viikinkiajan skandinaavisista soturinaisista kaikui marraskuun alussa Norjasta. Solørin viikinkiaikaiselta hautausmaalta löytyi jo vuonna 1900 noin 19-20 vuotiaan, 155 senttiä pitkän naisen luuranko, joka oli haudattu aseiden kanssa. Naisen kanssa samaan hautaan oli aseteltu miekka, nuolia, keihäs ja kirves, minkä lisäksi kallossa oli suuri lyöntijälki. Naisen pää lepäsi kilven päällä. Koska kyseessä oli nainen, ei hautaa aluksi pidetty soturihautana. Vuosisadan alussa yleinen mielikuva hampaisiin asti aseistetuista viikingeistä oli hyvin miehinen eikä haudasta löytynyt soturinainen istunut tähän käsitykseen. Ajateltiin, että miehen haudasta löytyy aseita ja naisen koruja eikä asiassa ollut mitään epäselvyyttä ilmeisestä arkeologisesta todistusaineistosta huolimatta.

Lue loppuun

Meidän Suokki: Osallisuus ja osallistava tutkimus Unescon maailmanperintökohteessa

Miten osallistava tutkimus vaikuttaa kaupunginosan asukkaisiin? Millaista aineistoa arkistoon kertyy paikkasuhteen ulottuvuuksista? Näistä teemoista keskustelimme Tieteiden yönä SKS:n arkistosalissa. Ajankohtaista tietoa samoista teemoista tarjoaa myös uusi kahdeksanosainen Elävä Suomenlinna -podcast-sarja, jota rahoittaa Tieteen tiedotus ry.

Suomenlinnalainen Karoliina Harvikka ja minä Elävä Suomenlinna -hankkeen johtajana kerroimme Tieteiden yön yleisölle osallistavasta ja vuorovaikutteisesta kenttätutkimuksesta. Entisiä ja nykyisiä asukkaita sekä Suomenlinnan työntekijöitä on viime vuosina haastateltu yksin ja ryhmäkeskusteluissa yhteensä yli 60. Haastattelut on talletettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon.

Lue loppuun

Palvelumuotoilua SKS:n kirjastossa

Kun vierailet SKS:n kirjastossa nyt, saatat yllättyä: vastassa on uudistunut kirjaston 1. kerros. Vanhanaikaiseksi käynyt asiakaspalvelutiski korokkeineen on purettu, kirjahyllyjen ja asiakaspalvelupisteen sijoitus muuttunut ja 1. kerrokseen on nostettu uutuuskirjat ja -lehdet. Uutuuksia voit halutessasi jäädä selailemaan viihtyisään oleskelunurkkaukseen. Hakuteokset olemme siirtäneet pohjakerrokseen. Myös itsepalvelu on mahdollista, sillä olemme ottaneet käyttöön uudet lainaus- ja palautusautomaatit sekä varausten itsepalvelunoudon.

Kiitos tilauudistuksen ideoinnista kuuluu ennen kaikkea asiakkaillemme, joiden kokemuksia ja toiveita kirjaston palveluista selvitimme viimesyksyisessä palvelumuotoiluprojektissa yhdessä palvelumuotoilutoimisto Kuudes Helsingin kanssa.

Lue loppuun

Arkkiveisut – epäkirjallisuutta, epärunoutta ja epäperinnettä?

Juhani Ahon vuonna 1884 ilmestynyt pienoisromaani Muuan markkinamies alkaa tilanteesta, jossa kertoja seisoskelee torilla ja kuuntelee kuinka ”vanha Leppänen, se iänikuinen viisujen kauppias ja entinen sotamies”, laulaa ja myy arkkiviisujaan:

”Viisumestariksi” tätä miestä kansan kesken kutsuttiin eikä herratkaan sen hartaammin kuuntele ”konserttimestarejaan”, kuin markkinamiehet kuuntelivat häntä. Suuri oli hänen tavaransa menekki, eivätkä markkinat monen mielestä olisi markkinoita olleetkaan, jos ei Leppästä olisi niillä näkynyt. Mutta ei niitä markkinoita olekaan vielä taidettu Kuopiossa viettää, joilla Leppäsen täräjävää ääntä ei olisi kuulunut. Eikä Kuopioon yksistään, vaan moneen paikkaan muuannekin, missä vain on lupa markkinoita pitää, kaikkiin Leppänen ennättää, joka paikassa hänet tunnetaan ja joka paikassa häneltä viisuja ostetaan.

Lue loppuun