Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2018

Tuulesta temmattua

26.10.2018,
2

Näin ilmaston lämpenemisen uhkakuvien maailmassa jää joskus miettimään, mistä tuuli mahtaa oikein puhaltaa. Valtiolliset tuulet vaihtelevat ja jotkut pieksevät tuulta sitä ensin haisteltuaan. Tuntuu, että tuulellakäyvät huutavat tuuleen, vaikka olisi mitä pikimmin pantava tuulemaan! He ovat niin kuin tuulen vietävät oljet, niin kuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa. Tiedämme toki, että kun tuuli käy heidän ylitsensä, ei heitä enää ole ja lopulta: the answer, my friend, is blowin’ in the wind.

Missä tuulet oikein lymyävät ja mistä ne aika ajoin ilmaantuvat?

Lue loppuun →

Earáhuvvi dálkkádat ja kultuvra Sámis / Muuttuva ilmasto ja kulttuuri Saamenmaalla

19.10.2018,
Kommentoi

Riikkaidgaskasaš dálkkádatpanela IPCC lea addán ođđa, vel čavgadeabbu ávžžuhusaidis dálkkádatrievdama caggama várás ja eananspáppa liegganeami bisseheami várás. Dálkkádatrievdamis bohtet ođđasat, diehtu ja oainnut almmolaš eallimis ain jođáneabbo leahtuin. Diehtu – máŋgii duskkástuhtti – lassána ja diehtit ain eanet sierralágán kausálaoktavuođain, dálkkádatrievdama váikkuhusain dearvvašvuhtii, buresbirgejupmái ja olbmuid lihkadeapmái. Kultuvrralaš váikkuhusain diehtit unnit, muhto olles álbmogiid bággosirdimat, dálkkádatbáhtareaddjivuohta ja eallindili earáhuvvamat váikkuhit ja bohtet váikkuhit máilmmi kultuvrralaš riggodahkii.

Sámis ealloboazodolliin árbevirolaš ságastallanfáddá leat bohccot, guohtondilit dehege bohccuid guohtun dálvet, gos bohccot leat, eará olbmot geat johtet guohtoneatnamiin, eallit ja doaibmit – dego minerálaid ohccit. Boahttit eai leat dušše eatnama nalde, muhto Sámi eatnama riggodagat dutkojuvvojit ja ohccojuvvojit áimmus helikopteriidda ja girdiide giddejuvvon rusttegiiguin. Dákkár boazobargoságastallamii lea laktásan aivve ođđa vugiid mielde earáhuvvan diliid áiccadeapmi – dálkkádatsáhka. Birasdiliid dárkkes áiccadeapmi, luonddudiliid klassifiseren ja kausálaoktavuođaid ipmirdeapmi lea boazosápmelaččaid ámmátmáhtu guovddášoassi. Boazobargi galgá árvvoštallat sierra jagiáiggiid mielde guoddágo jiekŋa mohtorgielkká dehe njealjejuvllaga, ja daid guorpmi, guoddágo gielká obbasis vuojokeahttá, guohtondiliid ja bohccuid lihkadeami.

Lue loppuun →

Digihumppaa teekkareiden kanssa

12.10.2018,
Kommentoi

Biografiasampo, suomalaisten elämäkertojen ja niitä rikastavan datan verkkopalvelu, avattiin syyskuun lopulla osoitteessa http://biografiasampo.fi. Digitaalista humanistista tutkimusta tukeva palvelu rakennettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Aalto-yliopiston Semanttisen laskennan tutkimusryhmän SeCon ja Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIGin yhteistyönä. Mitä syntyi kun humanisti ja teekkari löivät viisaat päänsä yhteen?

SKS toi Biografiasampoon henkilöhistorialliset tietokantansa, jotka ovat kahdenkymmenen vuoden aikana rakentuneet yhteistyössä tutkijoiden ja tieteellisten seurojen kanssa: Suomen Historiallisen Seuran kanssa tehdyn Kansallisbiografian (noin 6 500 pienoiselämäkertaa), taloushistorioitsijoiden kanssa tuotetun Talouselämän vaikuttajat -kokoelman (2 300) ja kirkkohistorioitsijoiden kokoamat kaksi papiston matrikkelia (4 000).  Kun tähän lisätään vielä Kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa (500), kokonaisuuteen kuuluu yli 13 000 pienoiselämäkertaa. Tietokannat ovat historioitsijoiden ja muiden tutkijoiden peruskauraa: niillä on vuodessa 280 000 käyttäjää.

Lue loppuun →

Aleksis Kiven farssivirike

5.10.2018,
Kommentoi

Aleksis Kiven tuotannon tutkimus on usein pyrkinyt selvittämään, mistä Kivi on saanut teoksiinsa virikkeitä. Harvojen teosten osalta tarinan kokonaisuuden virikettä on löytynyt, vaikka monissa tarinoissa onkin nähty Shakespearen näytelmien, Miltonin Kadotetun paratiisin, Ossianin laulujen sekä ennen kaikkea Raamatun kertomusten tukea. Tavallaan merkittävin poikkeus tästä on Kiven elinaikana julkaisemattomaksi jäänyt farssinäytelmä Olviretki Schleusingenissä. Sen osalta jo varhaiset Kiven tutkijat löysivät sanomalehtiuutisen kesältä 1866, jossa käsiteltiin Schleusingenin tapahtumia Preussin–Itävallan seitsenviikkoisen (14.6.–23.8.1866) sodan yhteydessä.

Heinäkuun 16. päivä 1866 Helsingfors Tidningarissa ja Helsingfors Dagbladissa julkaistiin baijerilaisista sotilaista kertova uutiskirje. Helsingfors Tidningarissa mainitaan uutisen alkuperäislähde Magdeburgische Zeitung ja sen ilmestymispäivä 6. heinäkuuta. Suomen ruotsinkielisissä lehdissä tekstit ovat lähes identtiset. Uutinen onkin nähtävästi kopioitu ruotsalaisesta Aftonbladetista, jossa sama teksti ilmestyi 12. heinäkuuta.

Lue loppuun →