Mikä matka – ja kenen matkakertomus?

Kansallisarkistossa Helsingin Rauhankadulla järjestetään torstaina 5.4. kello 12 alkaen Mikä matka! Romanien kulttuuriperintö Suomessa -yleisötilaisuus. Tilaisuudessa keskustellaan romanien kulttuuriperinnöstä sekä sen tallentamisesta eri muodoissa. Tilaisuuden suunnittelussa on ollut mukana sekä romaneja että muistiorganisaatioiden edustajia.

Mikä matka -tilaisuuden nimessä voi kuulla arvonantoa romanien 500-vuotiseen historiaan ja kulttuuriin Suomessa – moninaisia kansainvälisten yhteyksien kerroksia unohtamatta. Mutta mitäpä jos nimi suunnataankin kysymyksenä muistiorganisaatioille, tutkijoille ja perinteentallentajille? Kuljetun yhteisen matkan ytimeen nousevat silloin kysymykset siitä, kuinka keruumenetelmät ja muistiorganisaatioiden hankintapoliittiset linjaukset ovat vaikuttaneet siihen, mitä romanien kulttuuriperinnöstä kansallisiin ja paikallisiin kokoelmiin on päätynyt. Ja miten vastata esimerkiksi dokumentaristi Carmen Baltzarin tilaisuudessa esittämään puheenvuoroon, joka on otsikoitu Onko maailma valmis siihen että romanit kertovat itse omat tarinansa, omilla ehdoillaan?

Lue loppuun

Miksi kirjoittaa muistitieto- ja perinteenkeruihin?

SKS:n keruutoiminta painottuu nykyisin valtakunnallisiin muistitietokeruihin, joita järjestetään vuosittain toistakymmentä. Jokainen keruu tuottaa arvokasta tietoa siitä, mitä tämän päivän ihmiset ajattelevat yhteiskuntamme eri ilmiöistä. Monet SKS:n keruihin vastaavista kuuluvat vastaajaverkostoon, johon voi liittyä kuka vain. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä noin 450 eri sosiaaliryhmiin kuuluvaa naista ja miestä eri puolilta Suomea. Arkisto lähettää verkoston jäsenille henkilökohtaisesti jokaisen keruun esitteen. Verkostosta löytyy ihmisiä, jotka innokkaina odottavat keruukirjettä ja joiden identiteettiä keruihin vastaaminen selkeästi määrittelee. Vastaajaverkon jäsenet ovat kertoneet keruukirjeiden vastaanottamisesta seuraavanlaisesti:

Odotan aina innolla SKS:n kirjekuorta. Joskus harmittaa, jos kaikki kyselyt ovat sellaisia, mistä en tiedä mitään, mutta sitten tulee taas kirje, missä voi olla kaksi tai kolmekin mielenkiintoista kyselyä! Aloitan kirjoittamisen heti samana päivänä. Olen vuosien mittaan vastannut yli neljäänkymmeneen kyselyyn. (Vuonna 1943 syntynyt nainen)

Lue loppuun

Vielä kerran väkivallasta, sukupuolesta ja seksuaalisuudesta

Kansainvälinen, valtavaksi ilmiöksi kasvanut #metoo-kampanja on vuoden 2017 lopulta lähtien koskettanut lukemattomia ihmisiä. Vaikuttaa todella siltä, kuten Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson äskettäin totesi, että ”pohja vanhan järjestyksen murtuu”.

Anderssonin siteeraaman perinteikkään työväenlaulun ”vanha järjestys” on viitannut alun perin kapitalismiin ja niin sanottuun herravaltaan, mutta Andersson puhuu lausumassaan aivan toisenlaisesta miesvallasta – patriarkaatista – , jonka suojissa monenlainen sukupuolittunut ja sukupuolittava alistaminen, häiritseminen ja väkivalta ovat pitkään olleet mahdollisia ja seuraamuksettomia.

Lue loppuun

Juhlin Viroa lukemalla!

Virolainen kirjallisuus on kiinnostavaa ja suomalaiset haluavat lukea sitä. Luettaisiin enemmänkin, jos sitä suomennettaisiin ja julkaistaisiin enemmän. En nyt kuitenkaan aio ruveta tätä valittamaan, sillä suomennettu virolainen kirjallisuus kamppailee muun käännöskirjallisuuden joukossa. Muiden jalkoihin se kuitenkaan ei suostu jäämään! On keksitty ja keksitään yhä uusia keinoja etelänaapurimme kirjallisuuden eri lajien esille tuomiseksi rikastuttamaan suomalaista kirjallisuuskenttää.

Viro vuosikirjan juhlajulkaisussa (Tallinna-kustannus, 2017) on listattu virolaisen kirjallisuuden suomennoksia. Lista lienee melko kattava ja se antaa laajan kuvan siitä, mitä ja milloin on julkaistu. Viro-kulttuurisuhteiden pitkäaikaisen vaalijan Tuglas-seuran jo viitenä peräkkäisenä vuotena järjestämä helmikuinen virolaisen kirjallisuuden viikko toi tänäkin vuonna nimekkäitä kirjailijoita vierailulle useille paikkakunnille ympäri Suomen. Osaa kirjailijaesiintymistä voi katsella netistä yllä olevan linkin takaa. Samalla pääsee myös tutustumaan kirjallisuusviikon yhteydessä julkaistuun Helmi-lehteen, joka esittelee viikon kirjailijavieraat näytekäännöksineen sekä aktiivisten suomalais-virolaisten toimijoiden kirjavinkkejä. Viro-instituutin koordinoima Nippernaati-käännöskokoelma – nyt jo kolme peräkkäistä julkaisua – nostaa Helmin tavoin esille huomionarvoisia kirjailijoita, joiden teokset saattaisivat kiinnostaa myös suomalaislukijoita.

Lue loppuun